Nyt tulee mutkia matkaan. Paljon. Tiukkoja mutkia. Lysebotnissa on kaiketi eniten serpentiinimutkia Norjan teistä, ja Drammenin tunnelissa otetaan kierroksia muustakin kuin moottorista. Lysebotn Lysebotnin seutu on ollut asuttu ainakin 6-7 tuhatta vuotta. Se oli itsenäinen kunta viime vuosituhannen loppuun asti. Tämän valtaisan mahtikunnan asukaslukukin oli suunnilleen 50-60 henkilöä, eli peräti useampi asumuskin kunnassa oli. Mutta teitä ei ollut. Ainoa reitti oli vesitie, sillä ympärillä kohoavat vuoret nousevat erittäin jyrkästi kilometriin ja ylikin. Ylängöillä puolestaan on vettä, ja siitä seuraa lyhyelläkin matematiikalla vesivoimalaitos. Mutta näin pidemmälläkään matematiikan opiskelulla ei ihan ymmärrä, miksi tehdään kaikelle kansalle tie Lysebotniin, kun se ei siis varsinainen metropoli ole. No koska norjalaiset. Lysebotniin tehtiin rannasta huoltotunneli ja jonkinmoinen lyhyt tie vesivoimalaan huoltotöiden takia näppärästi ja nopeasti vuosina 1953-64. Luultavasti Penahan sen siinä sitten viime metreillä keksi, veti ässän hihasta, että tehdään samantien tuosta vuoriston yli muutaman kymmenen kilometrin mittainen tie tänne, niin on motoristeilla hauskaa! Ja niinpä heti 20 vuotta myöhemmin vuonna 1984 isoveli valvoi, että tie valmistui. Jos siis vaarisi kertoo ajaneensa tuon tien jo 50-luvulla ainakin kahtasataa Jawalla etupyörä kytkettynä irti maasta, niin vaikkei vaarisi tietenkään valehtele, niin aavistuksen tarkennuksia kysellen voi asiaan kuitenkin suhtautua. | Norja 2023:
|
Lysebotnin tie – seikkailijoiden sydämentykytys, rekkakuskien painajainen ja maisemamatkailijoiden unelmien täyttymys, kaikki yhdessä mutkaisessa, jyrkässä paketissa Norjan vuoristossa!
Tämä tiemestarien mestariteos tarjoaa adrenaliinipitoista huumaa niin kuljettajille kuin matkustajillekin. Tämä tie on kuin vuoristorata ilman kiskoja – jännitystä ja maisemia, jotka saavat sydämen normaaleilla ihmisillä pomppimaan. Hra Oma Ajan sydän löi siksi todella tasaisesti, kun sai tavallistakin enemmän todella elää kahdella pyörällä.
Lysebotnin tie ei ole vain tie, se on elämys. Se on "matka rohkeille ja seikkailunhaluisille, jotka eivät pelkää haasteita". Ja vaikka sataisi, niin siellä sateenkaaren päässä odottaa aarre, joka ei löydy kartalta, mutta joka jää muistiisi ikuisesti – maisema, joka pysäyttää sanattomaksi ja saa arvostamaan luonnon suuruutta. Tie kulkee vuoriston yli joitakin kymmeniä kilometrejä, kunnes laskeutuu serpentiininä jyrkkää rinnettä alas. Pystysuunnassa tullaan vuoristosta kilometrin verran alaspäin. Jännästi vuonolta lähtiessä puolestaan noustaan saman verran vuoristoon.
Tietä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista, mutta ei sitä vaarallisena voi pitää - riittää, kun pitää prätkässä pyörät asvaltilla. Asvaltin ulkopuolella vauhti saattaa nimittäin kasvaa kiihtyvyydellä 9,81 m/s².
"Lysebotnin tie on erittäin vaikuttava tie Norjassa, ja se tunnetaan yhtenä maailman jyrkimmistä ja vaarallisimmista teistä. Tie on osa Lysebotnin kylään johtavaa maantietä, ja se tunnetaan erityisesti uskomattomista mutkistaan ja korkeuseroistaan.Lysebotnin tie alkaa Lysebotnin kylästä, joka sijaitsee Lysefjordenin pohjalla Norjan etelärannikolla. Tie kiipeää jyrkästi ylöspäin vuorille, tarjoten matkalla upeat näkymät jylhiin maisemiin ja Lysefjordenin upeisiin maisemiin.Lysebotnin tie on suosittu matkailukohde, erityisesti autoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden keskuudessa, mutta se vaatii ajajilta erityistä varovaisuutta ja taitoa, koska tie on kapea ja jyrkkä, ja siinä on paljon mutkia ja korkeuseroja. Tien huipulla sijaitsee myös näköalatasanne, josta voi ihailla upeita maisemia alas Lysefjordenille."
Motoristien lisäksi ihan normaalitkin ihmiset ovat kiinnostuneita Lysebotnista. Siellä voi nimittäin patikoida ja kiipeillä. Siellä on esimerkiksi kiva kivi, joka on suht jumissa kahden vuorenrinteen välissä.Kivi on kivasti kilometrin verran merenpinnan yläpuolella, ja asia on helppo tarkistaa, koska meri on siinä vieressä alhaalla. Haluaisitko mennä pomppimaan sen kiven päälle ja kokeilla, saatko sen irtoamaan jumituksesta? Ehkä juuri Sinä onnistut!
Tuohon kiven päälle moni tykkää mennä ja saada aivan ainutlaatuisen kuvan. No eihän se ole alkuunkaan ainutlaatuinen, miljoona muutakin on kuvauttanut itsensä tuossa kiven päällä seisomassa - mutta vain Sinä olisit kuvassa, jossa kivi putoaa alas ja Sinä siinä vieressä syöksymässä mukana voittajan hymy kasvoillasi!
Kjeragbolten on kiven nimi. Miksi ja mitä se tarkoittaa, ei enää kukaan tiedä. Kjeja on rakasta ja bolten on pultti, eli tuo Kjeja-g-bolten on erittäin vapaasti tulkiten "Rakasta g-pulttia". Sitä voi sitten miettiä, mikä pultti se g-juttuja rakastaa. Tämä oli siis puhtaasti tämän blogin tulkinta nimestä. Yleisemmin sen tulkitaan tarkoittavan "vuohen kilin karvaa". Ja kilin v*tut sanoo tämä blogi, ei sellaista nimeä kivelle kukaan olisi antanut...?
- Tässä on ajonautinnollinen video reitin parhaista paloista - Lysebotn kokonaan ja Dalen parhain paloin. Videota on lyhennetty nopeuttamalla sitä hieman (ja silti se ei ole ihan lyhyt), mutta varmasti siitä saa hyvin käsityksen mutkista, maisemista ja toisaalta siinä on nopeuseroista johtuen useita hauskoja ohituksia.
- Tässä on pidempi versio videosta, jossa on vielä enemmän maisemia: Stavanger - Lysebotn - Dalen - Drammen
Märkä asvaltti rajoitti innokkuutta kaarrenopeuksiin, mutta erittäin nautinnollisia silti
Ylängöllä on kaunista
Dalenissa saa mennen tullen nauttia serpentiineistä
Halutessaan mutkissa pääsee kanttailemaan ihan kunnolla - etenkin kun tie on kuiva
Drammenin erikoisin ja kotoristia varmaankin kiinnostavin kohde on Spiralen, johon tutustuua parhaiten tällä videolla. Videolla näkyy myös pientä lipsumista - kenties märällä pinnalla oli tippa öljyäkin.Drammenin seutu on ollut asuttua kauan, koska se on hyvällä paikalla. Mutta silti siitä ei varsinaisesti ole mitään kerrottavaa ennen keskiaikaa. Alunperin oli kolme satamaa: Bragernes joen pohjoispuolella ja Strømsø sekä Tangen eteläpuolella. Siihen aikaan yhteistyö näiden kolmen kesken oli mahdotonta, koska Bragernes kuului hallinollisesti Christianiaan ja Strømsø sekä Tangen joen toisella puolella Tønsbergin hallintoalueeseen. Eli älkää valittako nykybyrokratiasta, osattiin sitä ennenkin!
Sittemmin siellä kävi kuin Strømsøssä 😉 eli pohjoispuolen satamat yhdistettiin kuninkaan päätöksellä Frederiksstrømiksi 1700-luvulla. Ehkei hämmästytä, että Tanska-Norjan kuningas oli siihen aikaan Fredrik V. Bragernes yhdistettiin siihen 1811, mutta uusi kaupunki ei saanut nimeä silloisen Tanska-Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin mukaan, vaan sai nimensä joen mukaan. Hyvä muistaa, että Ruotsi sai hyvityksenä Norjan, kun se menetti nykyisen Suomen alueen itäiselle ystävyyskansalle.
Tästä ajetaa Spiraleniin, ja kuusi täyttä kierrosta myöhemmin ollaan ylhäällä
Näkymä Drammeniin, kun ajaa Spiralenin ylös.
Ylhäällä on hyvä piknik- ja retkeilypaikka
Toisella puolella jokea
Tønsberg (Nøtterøy)
Tønsberg oli yksi Norjan merkittävimmistä paikoista viikinkiajalla. Se oli tunnettu vilkkaasta kaupankäynnistä, merenkulusta ja laivanrakennuksesta. Kaupunki sijaitsi strategisesti Christianiafjordin suulla, mikä teki siitä ihanteellisen paikan laivojen rakentamiselle ja merenkululle. Olisi ollut vähän hankalaa nimittäin perustaa merenkulusta ja satamasta elävä kaupunki sisämaahan. Joku lukija ehkä muistaa tästä blogista lukeneensa, että Oslo oli aiemmin Christiania, ja ihan vaan sattumalta nimipäätöksen teki silloinen kunings Christian. Sama pätee vuonon nimilogiikkaan.
Tønsberg oli myös tärkeä tukikohta viikinkien laivastolle. Tønsbergissä rakennettiin paljon viikinkilaivoja. Alueella oli runsaasti metsää laivojen rakentamiseen ja sen satama tarjosi ihanteelliset olosuhteet laivojen vesille laskemiselle ja merelle lähtemiselle. Jälleen kerran - olisi paljon hankalampaa laskea laivoja vesille ja lähteä merille sisämaassa vuoristossa. Koettakaapa kuvitella viikingit ilman laivoja - siellähän olisivat keskenään rannoilla riehuneet. Sellaista kutsutaan suomalaiseksi juhannukseksi.
Ennen Sitä Tyyppiä (Se Tyyppi, joka oli maailman kovin tyyppi, mutta sai Suomessa turpiinsa kunnolla) oli toinen Olavi, Olavi Tryggvason oli myös norjalainen viikinkipäällikkö ja kuningas, joka hallitsi Norjaa 900-luvun lopulla ja 1000-luvun alussa. Hän käytti Tønsbrgiä tukikohtanaan sotaretkilleen ja käänsi väkeä kristinuskoon. Kääntämisessä ei käytetty rautakankea vaan miekkaa. Tønsbergissä on yhä paikkoja ja perinteitä, jotka liittyvät Olavi Tryggvasoniin ja hänen aikaansa kaupungissa, kuten Tønsbergin linna ja Olavsfestdagene. Äkkinäinen olisi luullut, että nekin ovat Sen Tyypin kunniaksi, mutta ihmekyllä eivät sitten ole.
 |
| Toistakymmentäkilometriä suuntaansa - mennen paisteessa, paluu ukkosessa |
Omaa aikaa
Vuoden 2023 Norjan reissu on edennyt 11:een osaansa. Kuten kartasta näkee, reitti ei ole ollut ennalta suunniteltua eikä tehokkaasti kohti jotakin päämäärää etenevää. Ei, sitä ei todellakaan ole suunniteltu talven pimeinä kuukausina vaan sitä on suunniteltu pitkin matkaa, aika pitkälti aina säätilan mukaan. Päämääränä oli olla 4-5 viikkoa reissussa, nähdä kaikenlaista kiinnostavaa ja nauttia elämästä. Henkilökohtaiseen googlemapsiin on tallennettuna kymmenittäin kiinnostavia reittejä ja paikkoja, joista tilanteen mukaan aina valitsen reittiä.
Lysebotn osui tällä kertaa puoliksi sateiseen hetkeen, mutta se on silti Norjan mutkapaikkojen parhaimmistoa - kolmisenkymmentä serpentiiniä ja upea maisemat. Drammen osui reitille sopivasti, ja sieltä oli mapsissa listalla Spiralen, joka tuli nyt esitellyksi. Norjalaisten ystävien kanssa veneily Oslonvuonolla oli ensin upeaa ja mukavaa, sitten siitä tuli seikkailu ukkosen iskiessä päälle paluumatkalla. Kova sade, tuuli ja lähelle iskeneet salamat toivat muistoja. Tosin ne muistot eivät näy kuvissa, sillä syystä tai toisesta kameran muistikortti kuoli täysin, siihen ei saanut enää kontaktia millään palautusohjelmallakaan. Kortti pullistui akkujen tapaan oikosulusta. On siis syy mennä uudelleen!
Tällä kertaa ei minkäänlaista naisseuraa reitille osunut, mutta kuka nyt muuta seuraa kaipaa kuin moottoripyörä tai V8-moottorinen vene?
Ystävä oli tehnyt prätkäkuljetukseen kätevän peräkärryn
Ystävän viimeisen päälle hieno ja vähän ajettu Saab 96. Muitakin hienoja Saabeja on kokoelmassa.
Vakituiset lukijat tietävätkin jo - Blackened Chicken. Joka päivä...
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
Norja harvoin maisemien osalta pettää. Lounais-Norjaan haluaisin päästä paitsi maisemien puolesta niin myös patikoimaan. Ja on todettava, olisihan se tuolla Kjeragboltenilla pakko käydä temppuilemassa.
VastaaPoistaTaas oli ihan huippujuttu ja hienot kuvat!
VastaaPoistaJälleen kerran kunnon pläjäys Norjan maisemista motoristin silmin...
VastaaPoistaHyviä kohteita taas omille matkoille! Melkein kaikki tiet mitä blogissa on ollut, on koluttu nyt läpi. Lisää vaan hyviä vinkkejä!
VastaaPoistaEntisesthän vahvistuu, että tuonne(kin) on pyörällä joskus ajettava! Kiitos näistä.
VastaaPoistaMä kyllä niin kunnioitan niitä kuskeja, jotka ehtii vielä kuvaamaankin. Itsekin tulee hiukan samanlaisia matkoja ajeltua, mutta en vaan malta pysähtyä kuvailemaan, vaikka olis mikä kohde.
VastaaPoista