| Lyhyt kaava: Ankeriassalmen eli Ålesundin pakolliset nähtävyydet ovat vuori, majakka, merenelävät - ja kaupunki itsessään. Plus ne kaikki loput nähtävyydet. Pidempi kaava: käydäänpä läpi olennaiset nähtävät asiat. Ja vähän muutakin. Tai aika paljon muutakin. Ihmisellä on hyvä olla paljon asioita, joita unohtaa! Ålesundin inessiivi ja elatiivi Lukijahan ei otsikosta muistanut muuta kuin että nuo sanat liittyivät ehkä kielioppiin. Tulipas taas tehtyä briljantti otsikko! Oikealla kielellä se siis olisi Ålesundissa ja Ålesundista. Jos muistan oikein. Kirkko kutsuu kaikkea kansaa luokseen! Kirkko on tietenkin avoinna kaikelle kansalle. Kunhan on rahaa ja maksaa pääsymaksun. Liekö taivaan kanssa sama tilanne... Helvettihän esiteltiin jo aiemmin, sinnekin joutui maksamaan, mutta se oli sen arvoista. Kirkon osalta investoinnin kannattavuus ei kauniisti sanottuna ehkä ollut niin yksiselitteinen. Pieni vika Ålesundissa on turistin kannalta. Se on se, että siellä on niin paljon turisteja! Muutoin se on ihan loistava paikka turisteille - sinne kannattaa kaikkien turistien mennä! Eiku... nyt logiikka tökkii. Risteilyaluksia tulee ja menee koko ajan ja kiusallisesti turistit häiritsevät turistina olemista. Risteilyalukset tuovat 10 000 turistia päivässä Ålesundiin, kertoi paikallinen taksikuski. Ja jos joku jossain tietää kaiken, niin se on paikallinen, syntyperäinen taksikuski. Meren elävät ovat tärkeitä koko Ålesundin olemassaololle - ei sinne olisi ketään aikojen alussa edes muuttanut, ellei siellä olisi niin hyvin kalaa. Ålesundissa syödään siis kalaa, ja etenkin turskaa. Itse asiassa Ålesund on Norjan suurin turskan viejä. Ilman turskaa ei olisi asetuttu asumaan Borgundiin, tehty siitä Kaupangia ja edelleen Ålesundia. Syöminen on kuitenkin aika monen ihmisen pääelinkeino. Oma aika -blogin Vakoilumestaripalvelun (VMP) raportin mukaan juuri Sinäkin elät pääsiassa syömisen seurauksena. | Norja 2023:
|
Turskaa kutsutaan Norjassa myös nimellä kivikala, mutta kivikalaa ei pidä sotkea kivikalaan, joka puolestaan on ehkä maailman myrkyllisin kala. Jos norjalainen haluaa tarjota lukijalle kivikalaa, kannattaa esittää pieni tarkentava kysymys, että kummasta kivikalasta on kyse.Paitsi jos haluaa ilman pääsymaksua tutustua tarkemmin taivaaseen tai helvettiin tai Valhallaan.
Ålesundiin siis tulee turisteja ja siellä syödään. Muistetaan aiemmin kerrottu kaupungin historia. Legendaarisen Normandian valloittaja Rollon eli Gange-Rolfin eli Gange-Rolvin eli Gǫngu-Hrólfrin perustamassa Ålesundissa eli Aalesundissa eli Álasundissa eli Kaupangen Borgundissa ovat käyneet syömässä muun muassa Olav Haraldsson eli vähemmän Pyhä Olavi vuonna 1029, Erling Skakke vuonna 1162, Norjan kuningas Sverre vuonna 1184, Tanskan, Ruotsin ja Norjan hallitsija ja Kalmarin Unionin (ei se huoltoasemaketju) perustaja kuningatar Margrethe vuonna 1264, Saksan viimeinen keisari Wilhelm II 1800 luvun lopulla useita kertoja ja hra Oma Aika vuonna 2023. Toki tuosta listasta yksi ei kuulu joukkoon - hän ei ole alkuunkaan samaa tasoa kuin muut mainitut. Jep, Erling Skakke, koska lukija ei ole ikinä kuullutkaan moisesta tyypistä.
Taatusti ette tienneet, että vuonna 1766 Hans Strøm mainitsee Aalesundin pienenä salmena Nørvøyan ja Aspøyan välillä ja kuvailee asutusta "dorpiksi" tai pieneksi "hyväksi". Ettekä sitäkään tienneet, että 1700-luvulla Ålesundin ympäristö, mukaan lukien Brunholmen, oli joidenkin kauppiaiden kuten esimerkiksi Hans Holtermannin käyntipaikka. Ettekä tiedä, miksi hitossa moiset tiedot on tähän blogiin laitettu. Ei tiedä tämän kirjoittajakaan, mutta norjalaisille nämä olivat tärkeitä asioita. Ettäs tiedätte. Tai ette tiedä, koska olette unohtaneet nämä asiat jo ennenkuin olette sivun lopussa.
Kaduilla on välillä korkeuseroja niin paljon, että pitää olla portaat ja nekin serpentiinillä
Herkkäaistinen saattaa jotenkin tuntea meren läsnäolon kaupunkikuvassa
Jostain syystä norjalaisilla on keskimäärin aika hyvä kunto
Ålesundissa suurimmat rakennelmat vaihtuvat päivittäin...
Taustalla Aksla-vuori
Pikkupoikana tällainen fillari oli unelmana
Ålesundin museo
Ålesund ennen paloa
Ålesundin oma poika, kapteeni Ole Brude keksi suljetun pelastusveneen 1904, jolla pystyi vaikka purjehtimaan Atlantin yli. Keksintöä kaupattiin kovasti Atlanttia ylittäviin laivoihin kuten Titaniciin, mutta eivät käyneet kaupaksi. Mitä niillä tekee, kun laivat ovat uppoamattomia. Nykyään suljetun veneen idea on standardi kaikissa valtamerilaivojen pelastusveneissä.
Ålesundin kissojen edustaja
Näin paijaat lokkia oikein
Pysäköintitalo Ålesundin malliin
Aksla
Useimpia lukijoita ei yllätä, että Norjassa on vuoria. Useimpien kaupunkienkin vieressä on vuoria, jonkinmoisia ainakin. Ålesundissa keskellä kaupunkia oleva Aksla tarjoaa kerralla paitsi täydellisen näkymän kaupunkiin, myös erinomaisen kuntotestin. Sinne vie nimittäin hyvä kävelytie suoraan keskustasta. Norjalaisittain se tarkoittaa viittäsataa porrasta ja riittävästi muuta ylämäkeä. Paikalliset kertovat, että 99:llä prosentilla portaita nousevista hiki valuu ja syke kohoa. Se yksi prosentti ei koskaan pääse perille... Vakavia sydänsairauksia sairastavien kannattanee hypätä vaikka "turistijunan" kyytiin tai mennä taksilla. Huipulle kun pääsee takakautta muutaman kilometrin ylimääräisen lenkin kiertämällä autollakin. Tappavaa sydänsairautta sairastavista motoristeista ei ole niin lukua, he voivat hyvin mennä portaitakin. Vaikka useampanakin päivänä.
Vuorelle kannattaa mennä aamulla suht varhain tai illalla. Syy selviää kuvista. Ok, lukija ei jaksa nähdä vaivaa ja tutkia kuvia, joten vastaus: kauniina päivänä päiväsaikaan portaissa on katkeamaton jono ihmisiä ylös ja alaspäin menossa. Jono myös pysähtelee koko ajan, koska jokaisella on oikeus pysähtyä katselemaan maisemia ja ottamaan kuvia, ja koko jonolla on oikeus silloin pysähtyä. Jokainen myös käyttää molempia oikeuksiaan... Mutta niinhän nyky-yhteiskunta on muutenkin: jokaisella yksilöllä on oikeus pysäyttää kaikki muut.
Varmaankin kaupungilla on joka paikassa kylttejä, joissa opastetaan tälle Aksla-vuorelle? Ei. Ei ainuttakaan. Mutta kylttejä, jotka opastavat Fjellstua kahvilaan/näköalapaikkaan on joka paikassa. Sitä paitsi - näet kaupungilla Akslan melkein koko ajan, etkä voi eksyä, eli mihin niitä kylttejä edes tarvitset?
Taustalla olevan Akslan jyrkkäreunaisuus ja vaikutus kaupunkikuvaan tulevat tästä kuvasta hyvin ilmi. Korkeutta vain parisataa metriä, mutta on sinne vähän kiipeämistä. Nousu sisältää myös riittävästi porrastreeniä.
Puisto, josta polku lähtee. Puistoonkin saa ensin kävellä ylämäkeä kaduilla riittävästi.
Polun varrella on kaikenlaisia hyviä tekosyitä pysähtyä hetkeksi.
Matkalla ylös vastaan tulee monumentteja. Randersin Krisua ei lukijalle tarvitse esitellä. Varmasti tiedät erinomaisesti hänen saavutuksensa, vai oletko sivistymätön moukka? (...kuten hra Oma Aika, joka ei ollut kuullutkaan Kristoferista, vaikka "kaikkihan tietävät hänet".)
Kristoferin Se näyttää ulottuvan polven alapuolelle asti.
Polkukin kulkee serpentiinimäisesti
Näkymät ovat hyviä tekosyitä pysähtyä ja yrittää saada sydän sykkimään tasaiseen marssitahtiin...
Päiväaikaan jono vuorelle nousevalla polulla on loputon.
Kenties nykyajan kaupunkisuunnittelijoilla ja arkkitehdeillä olisi pieni itsetutkiskelun paikka.
Atlanterhavsparken
Tietääkö lukija, mikseivät jääkarhut syö pingviinejä? Ai et ole tullut ajatelleeksikaan? No siksi, että elävät eri puolilla maapalloa, jääkarhut pohjoisessa ja pingviinit etelässä. Paitsi että Norjassa on pingviinejä. Tosin vain Atlanterhavsparkenissa eli isossa meripuistossa. Pingviinit ovat ainoita ei-norjalaisia eläimiä siellä, ja ovat siellä suojelutarkoituksessa. Muualla Euroopassa olisi liian lämmintä niille. Toisaalta kesät 2022 ja 2023 olivat Norjassa niin kylmä kesä, että pingviinit vaihtoivat talvihöyheniin jo elokuussa eivätkä tehneet edes poikasia. Norjassa on myös jääkarhuja, mutta eivät nekään syystä tai toisesta syö Ålesundin pingviinejä. Asiaan saattaa jossain määrin vaikuttaa se, että Norjan jääkarhut asuvat huippuvuorilla ja välissä on kohtuulliset 1500 kilometriä merta.
Mutta on Atlanterhavsparkenissa paljon muutakin eli norjalaisia vesieläimiä kaloista hylkeisiin ja norpista Hurtigruteniin. Eikun ai niin, se ei olekaan eläin. No vedessä ne hurtigrutenitkin ovat ja elämää niissäkin tiettävästi on. Ehkä joku lukija on tarkistanut asian?
Hotelli Brosundetin huone 47
Paikka on Molja Fyr eli Moljan majakka, aallonmurtajalla. Molja... ja suomen kielen sana möljä eli aallonmurtaja. Taas selkeä todiste, että tämäkin alue kuuluu Suomelle. Näitä todisteitahan on tässä blogissa paljon! Lisätään Ålesund samaan listaan...
Ålesund on toinen kotikaupunkini. Kuten myös Lillehammer, Hamar, Narvik, Harstad, Tromssa, Vesisaari,... jne. Tarkoitus oli olla Ålesundissa pitämässä sadetta muutama päivä - helteen ja sinisen taivaan alla sitä sadetta vain on vaikeampi huomata. Valitettavasti Molja Fyrin hääsviitti jäi testaamatta, kun ei ollut naisseuraa. Mutta seuraavassa kaupungissa on - päädytäänkö jossain hääsviittiin?
Pysäköinti oli Ålesundissa ilmaista, kun rekisterikilpien automaattinen luenta ei lukenut prätkästä kilpeä. No, tällainen rikollisen viitta täytyy vain kestää.
Tähän mennessä olette muuten jo unohtaneet, mitä aiemmin mainitut kaksi Hansia tekivät ja milloin...
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
