Kiiruna siis perustettiin 1800-luvun lopulla, ja siksi ruotsalaiset alkoivat pohtia junarataa jo 60 vuotta aiemmin eli vuonna 1826. Tiedättehän ruotsalaisen päätöksentekomallin, jonka kolme tärkeintä osaa ovat diskuteeraus, diskuteeraus ja diskuteeraus. Niin päästiin jo 60 vuoden kuluttua rakentamaan! Ensin tehtiin helppo rataosuus Jällivaarasta Pohjanlahdelle Luulajaan. Kiirunan myötä tuli ajatus saada rata Narvikiin. Matkaahan ei ole kuin parisataa kilometriä eli helppo juttu. Mitä nyt yksi vuoristo on siinä välissä. Etenkin Norjan puolella. Se osuus ei ole kuin 43 kilometriä, mutta vähän haastavampaa kuin tehdä junarataa Pohjanmaalle.
Norjan puolella tämä Ruotsin Malmbanan on Ofotbanen, eikä ole maantielle näkyvissä toisin kuin Ruotsissa. Keskellä Norjan vuoristoa on silti pari juna-asemaa eli Søsterbekk ja Katterat. Kummallekaan asemalle ei mene lähimaillekaan tietä, mutta jos sattuu olemaan kävelyllä keskellä vuoristoa ja alkaa väsyttää, voi jäädä odottelemaan junaa, jos se vaikka pysähtyisi. Älä kuitenkaan yritä pysäyttää malmijunaa - syy selitetään vähän myöhemmin. Ofotbanen on junaradaksi jyrkkä eli kohti Narvikia mennään alamäkeä ja juna lähinnä jarruttaa koko matkan - vaikka rata on ollut pakko vetää aika lailla raskaammalla kuokalla läpi vuorten kuin autotie. Siksi junarata ja autotie kohtaavat toisensa uudelleen vasta lähempänä Narvikia. Junassa olisi jopa paremmat maisemat kuin maantiellä - 18 tunnelia läpi vuorten ja viisi siltaa yli laaksojen. Se on No-No, eli Normimeininkiä Norjassa.
Koska lukija on tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi radan nimi on Ofotbanen, niin se tietenkin johtuu aivan ehdottoman varmasti ja ilmiselvästi ehkä mahdollisesti huuhkajasta (lat. Bubo bubo). Nimittäin tuo baana eli rata päättyy Narvikin Ofotvuonoon, ja Ofot on saattanut alun perin tulla kaikille lukijoille tutusta muinaisnorjan sanasta Úffóti eli edelleen úfr, joka tietenkin tarkoitti huuhkajaa. Tai sitten alkuperäinen muinaisnorjan sana oli fótr, joka tarkoittaa jalkaa, mutta kuka nyt jalan kulkisi vuonolla? No yksi nasaretilainen kaveri ehkä, mutta tiettävästi hän ei käynyt Narvikissa. Kenellekään kielitieteilijälle ei ehkä ole tullut mieleen, että tämän Ofoten-alueen vieressä on Lofoten, kenties niiden nimilläkin olisi jotain tekemistä keskenään. Kunnes toisin todistetaan, pohtinemme kaikki nyt iltaisin, että olisiko vuoristo ylitetty helpommin jalan vai olemalla huuhkaja? Oikeat väärät vastaukset voi laittaa kommentteihin.
Koska lukija on tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi radan nimi on Ofotbanen, niin se tietenkin johtuu aivan ehdottoman varmasti ja ilmiselvästi ehkä mahdollisesti huuhkajasta (lat. Bubo bubo). Nimittäin tuo baana eli rata päättyy Narvikin Ofotvuonoon, ja Ofot on saattanut alun perin tulla kaikille lukijoille tutusta muinaisnorjan sanasta Úffóti eli edelleen úfr, joka tietenkin tarkoitti huuhkajaa. Tai sitten alkuperäinen muinaisnorjan sana oli fótr, joka tarkoittaa jalkaa, mutta kuka nyt jalan kulkisi vuonolla? No yksi nasaretilainen kaveri ehkä, mutta tiettävästi hän ei käynyt Narvikissa. Kenellekään kielitieteilijälle ei ehkä ole tullut mieleen, että tämän Ofoten-alueen vieressä on Lofoten, kenties niiden nimilläkin olisi jotain tekemistä keskenään. Kunnes toisin todistetaan, pohtinemme kaikki nyt iltaisin, että olisiko vuoristo ylitetty helpommin jalan vai olemalla huuhkaja? Oikeat väärät vastaukset voi laittaa kommentteihin.
Rautatiellä malmijunilla on etuajo-oikeus, joten henkilöjunat joutuvat odottelemaan niitä asemilla sivuraiteilla. Tämä käytäntö johtuu esimerkiksi siitä, ettei Kiirunasta alas kohti Narvikia tulevaa täydessä malmilastissa olevaa junaa kumminkaan saataisi pysähtymään ennen Narvikin satamaa eli vaihtoehdot ovat, että malmijunan veturit työntävät edellään matkustajajunan hupaisasti vuonoon, tai että matkustajajuna väistää. Jos siis satut olemaan Søsterbekkin ja Katteratin asemalla, niin väistä Sinäkin suosiolla.
1903
Rata Kiirunasta Narvikiin valmistui 14. heinäkuuta 1903. Tai itse asiassa se valmistui ja otettiin käyttöönkin puoli vuotta aiemmin, mutta kuningas ei halunnut niissä olosuhteissa vihkiä rataa käyttöön, joten odotettiin kuningas Oskar II:lle mieluisaa säätä. Osku oli Ruotsin kuningas. Miksei Norjan kuningas ollut mukana? Olipa sittenkin. Nimittäin ei ollut Norjaa itsenäisenä valtiona vaan Oskar II oli Norjankin kuningas. Norja itsenäistyi vasta 1905. Tuon käyttöönottovuoden 1903 muistamme kaikki tietenkin lähinnä siitä, että silloin astui voimaan uusi saksan kielen oikeinkirjoitussääntö. Saksan kielihän on kaunis kuin jumalten kieli, ja siinä on mukavasti pari tuhatta pientä poikkeussääntöä kielen opiskelijoille päntättäviksi. Toisaalta muistelemme, kuinka 1903 päätettiin myös, että Turkkiin rakennetaan rautatie Konstatinopolista Bagdadiin, ja että se olisi saksalaisten omistama 99 vuotta, kunnes se siirtyisi Turkin sulttaanin omaisuudeksi 2000-luvun alkupuolella. Mikä olisikaan tässä saksalaisten bisneskuviossa voinut mennä pieleen? Siis muu kuin aivan kaikki? Rata oli lisäksi yksi suurimmista syistä ensimmäiseen maailmansotaan. Sulttaanitkin poistettiin palatseista jo sata vuotta sitten, mutta kaupoista ja kioskeistahan niitä yhä saa tarpeen vaatiessa.
No miksi historian pitäisi kiinnostaa nykymaailmassa, eihän kukaan normaali ihminen ole kiinnostunut jostain junaratahistoriasta? Siksi, että tuo Narvikin rata olisi Suomelle erittäin tärkeä, jos laivaliikenne Itämerellä estyisi vaikkapa erään ison naapurimaan takia, jolla on pieni ammoniakkipäinen presidentti verisen hallinnon johtajana. Narvikin satama nimittäin on auki ympäri vuoden, koska Golf-virta pitää sen sulana, ja sinne voi kuulemma tulla paljon isompia laivojakin kuin Suomen satamiin. No politiikka enimmäkseen ei kuulu tämän blogin aiheisiin, mutta meille motoristeille se on kiinnostavaa siksi, että on kiva ajella vuoristossa ja bongata junaa milloin missäkin Kiirunan ja Narvikin välillä. Kyllä Hjalmarkin olisi tykännyt sitä katsella. Hjalmar olisi sitä varten voinut vaikka ostaa moottoripyörän, sillä 1903 perustettiin myös eräs yritys Milwaukeehen Yhdysvalloissa, ja se firma päätti yrittää valmistaa moottoripyöriä. Firman perustivat herrat Harley ja Davidson. Sanovat, että tuo juna olisi näistä kahdesta se varmempi tapa liikkua. Tiedä sitten onko, mutta molempia on kutsuttu malmikasoiksi. Historiallisesti merkittäviä molemmat ovat joka tapauksessa! Muoviluotia Hjalmar ei olisi voinut ostaa, koska niitä ei silloin ollut edes olemassa... eikä edes sellaisille sopivia teitä.
Abisko
Koska tuo Kiiruna-Narvik väli tuli kiinnostavaksi, piti sille välille keksiä muutakin. Muutama vuosi myöhemmin sinne perustettiinkin Abiskon kansallispuisto. Malmikaivoksen uskomaton kauneushan on ihmisen tekemää, niin ihan vertailun vuoksi päätettiin ottaa joitain vaatimattomia luonnon tekemiä maisemia ihmisille katsottaviksi.
Abiskon nimi on oikeastaan lyhenne pohjoissaamen sanasta Ábeskovvu, joka tarkoittaa metsää suuren järven vierellä. No millainen Abisko sitten on? No se on metsää suuren järven vierellä. Järvi on Tornionjärvi ja koettakaa arvata, mikä joki saa sieltä alkunsa. Oikein vastattu. Mutta Abiskossa näkee muutakin kuin metsää puilta. Ja ilman puita, kuten isoja koskia ja vuoria. Niin, ja siellä voi nähdä myös sellaisen ison malmijunan. Siltä varalta, että lukija ei muista, niin siitä on tuossa aiemmin kerrottu parilla sanalla. Varmuuden vuoksi tässä on myös kuvia niille, joiden mielestä kirjaimet ovat kauhean vaikeita, etenkin jos niitä on useita peräkkäin.
(Wikipedia)
(Wikipedia)
(Wikipedia)
(Wikipedia)
Juna näkyy hyvin monin paikoin Ruotsin puolella heti Kiirunan jälkeen.
Tornionjärvi
Seuraavaksi juna näkyy hyvin Abiskossa
Jokainen vaunu täynnä rautamalmia, vaunuja kymmenittäin.
Norjan puolella on paljon tuulivoimapuistoja, vaikka ja koska siellä on valtavasti vesivoimaa säätövoimana
Nykyään Narvikiin saavutaan pohjoisesta uutta siltaa pitkin. Vielä pari vuotta sitten kierrettiin vuono.
Tänne malmijunat päätyvät
Vaunut tyhjinä
Miehissä ja junissa pitää olla niin paljon voimaa, ettei pieni nainen ole se joka tuuppaa...
Onko tämä kiertokankisähköveturi? Sellaisia kuulemma on.
Miten sujuu entiseltä kuorma-auton kuljettajalta junan ajaminen...?
Abiskon nimi on oikeastaan lyhenne pohjoissaamen sanasta Ábeskovvu, joka tarkoittaa metsää suuren järven vierellä. No millainen Abisko sitten on? No se on metsää suuren järven vierellä. Järvi on Tornionjärvi ja koettakaa arvata, mikä joki saa sieltä alkunsa. Oikein vastattu. Mutta Abiskossa näkee muutakin kuin metsää puilta. Ja ilman puita, kuten isoja koskia ja vuoria. Niin, ja siellä voi nähdä myös sellaisen ison malmijunan. Siltä varalta, että lukija ei muista, niin siitä on tuossa aiemmin kerrottu parilla sanalla. Varmuuden vuoksi tässä on myös kuvia niille, joiden mielestä kirjaimet ovat kauhean vaikeita, etenkin jos niitä on useita peräkkäin.
Miksei ole ajonaikaista videota? Koska muistikortti oli edelleen täynnä eikä sitä saatu tyhjennettyä. Mutta tässä on kuitenkin VIDEO.
(Wikipedia)
(Wikipedia)
(Wikipedia)
(Wikipedia)
Juna näkyy hyvin monin paikoin Ruotsin puolella heti Kiirunan jälkeen.
Tornionjärvi
Seuraavaksi juna näkyy hyvin Abiskossa
Jokainen vaunu täynnä rautamalmia, vaunuja kymmenittäin.
Abiskossa näkee upeita maisemia
Norjan puolella on paljon tuulivoimapuistoja, vaikka ja koska siellä on valtavasti vesivoimaa säätövoimana
Nykyään Narvikiin saavutaan pohjoisesta uutta siltaa pitkin. Vielä pari vuotta sitten kierrettiin vuono.
Tänne malmijunat päätyvät
Vaunut tyhjinä
Laivojen loputon jono lastattaviksi
Omaa Aikaa Narvikiin
Tuntemattomaksi jääneestä syystä Hra Oma Aika oli yöllä hereillä ja havainnoi sadepilvien liikkeitä. Sinänsä sopivia liikkeitä hänelle, eivät rasita ainakaan fyysisesti. Sadealueet, jotka olivat tulossa lännestä, olivatkin tulossa Kiirunaan idästä. Niinpä mietittyään asiaa pikaisesti 1,5 tuntia, Hra Oma Aika kello 04 aamuyöstä tempaisi kaikki verhot auki, päästi heinäkuisen yöttömän yön valon sisälle huoneeseen ja hihkui Viiville, että "Herää! Lähdetään ajamaan, ulkona on hieno ajosää. Ei sada kovin paljon ja on melkein kahdeksan astetta lämmintä!". Viivi nousi, puki, pakkasi ja lähdimme ajamaan kello 05. Voi olla, että jouluna Viivi jo puhuu Hra Oma Ajalle.
Sen verran Hra Oma Aika oli kyllä oikeassa, että heti Kiirunan ulkopuolella sade lakkasi ja oli hieno sää. Mutta koska Hra Oma Aika oli ilmoittanut, että Abiskoon ei tällä kertaa mennä, kun siellä on oltu ennenkin, niin Viivi kaartoi nimenomaan sinne. Miehet haluavat aina tehdä kaiken oman päänsä mukaan, ja siksi naisen hommana on kääntää se pää aina oikeaan suuntaan...
Oli mainiota ajaa muutaman vuoden tauon jälkeen Kiiruna-Narvik väli uudelleen. Ruotsin puolella on kaunista, mutta kun Norjaan saapuu, niin on se vaan vau! Joka kerta. Narvikiin päästiin sopivasti aamupala-aikaan, sillä sattuneesta syystä Kiirunassa ei ollut aamupalatarjoilua Hra Oma Ajan keksimänä lähtöajankohtana...
Ensimmäinen asia aamupalan jälkeen oli aika mennä ostamaan iso muistikortti videokameraan ja lähettää Hra Oma Aika etsimään vaikka kirjavia näivertimiä jostain... VIDEO: Hups 😉
Miehissä ja junissa pitää olla niin paljon voimaa, ettei pieni nainen ole se joka tuuppaa...
Onko tämä kiertokankisähköveturi? Sellaisia kuulemma on.
Miten sujuu entiseltä kuorma-auton kuljettajalta junan ajaminen...?
________________________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
