Norja 2021, osa 3: Korkein kohta ja Gaularfjellet - jotain parempaa kuin Trollstigen?

Fylkesvei 55 tai Fylkesveg 55 (lyhennettynä Fv55) kulkee Høyangervuonon pohjoisrantaa Høyangerin ja Lomin välillä. Se on kokonaisuudessaan upea tie ja sen varrella on Sognefjelletissä myös Norjan varsinaisten maanteiden korkein kohta, jossa lunta on kesäisinkin, mutta ei sentään tiellä. Korkein paikka, mihin Pohjois-Euroopassa voi tietä pitkin ajaa, on Galdhøpiggen, joka on esitelty tässä jutussa, mutta se ei ole varsinainen maantie. Toisaalta sekin on matkan varrella eli jos siellä ei ole käynyt, niin ehdottomasti kannattaa käydä! Fv55 tarjoaa näkymiä niin vuorille kuin vuonoillekin, on nousuja ja laskuja. Dragsvikissä kannattaa kuitenkin lähteä tielle Fv13/Fv613, joka nousee pian serpentiinejä Gaularfjelletille. Tunnettu Gaularfjellet on kuin vihreä Trollstigen, mutta kuitenkin paljon vähemmän tunnettu. Lyhyellä matkalla on paljon nousua ja ylhäällä näköalapaikka. Mutta niin vain ei turisteja pahemmin ole, toisin kuin ruuhkaisella Trollstigenillä.

Kaikki julkaistut osat: Norja 2021, prologi: Umbuktaan, pääseekö Norjaan ollenkaan? Norja 2021, osa 1: Paikallisten tiet ja pahat enteet Norja 2021, osa 2: Røros ja kuinka eksyä vuoristoon Norja 2021, osa 3:  Korkein kohta ja Gaularfjellet - jotain parempaa kuin Trollstigen? Norja 2021, osa 4: Ne legendaarisimmat: Dalsnibba, Geiranger ja Trollstigen Norja 2021, osa 5: Moldessa ruusuja, ruusunpiikkejä ja elämänlanka Norja 2021, osa 6: Lillehammer vapaalla V-tyylillä Norja 2021, osa 7: Aurlandsfjellet, Stegastein ja saako pilvessä ajaa? Norja 2021, osa 8: Voss Norja 2021, osa 9: Korkealla, syvällä, tässä päivässä tuhannen vuoden takana Norja 2021, osa 10: Namsos - Sex & Drugs & Rock'n'Roll? Norja 2021, osa 11: Vesteråleniin paikkaan ja aikaan, joita ei enää ole Norja 2021, osa 12: Max Høyde, poliisit ja muut Tromssan kovat miehet Norja 2021. osa 13: Norjasta taistelualueille Suomeen Norja 2021, osa 14: Ruotsin Riviera ja muita kummallisuuksia Norja 2021, epilogi: Luovutuksia

Kuvassa tämän jutun reitti eli Fv436/Fv15 - Fv55 - Fv13 - E39. Gaularfjelletin tietä (Fv13) suunniteltiin vuodesta 1920 vuoteen 1936, ja sitten tuumattiin, ettei se siitä suunnittelemalla parane eli mennään tekemään. Päätöstä helpotti lama ja 150 työtöntä saatiin työllistettyä (halvalla) raskaisiin töihin. 

Tulevan suosion ja menestyksen saattoi aistia tieinsinöörijohtaja Bålsrudin motosta: "Hyvä tie on kymmenen kertaa parempi kuin huono tie, mutta huono tie on sata kertaa parempi kuin ei tietä ollenkaan!"

Tieosuus valmistui 1938 eli kaksi vuotta Trollstigenin nykyisen tien jälkeen eli selkeästi jäi kakkoseksi serpentiinikisassa. Eipä kakkosella ole markkinointivaltteja. Ei edes kuningas Haakon VII tullut sitä avaamaan. Kaiken lisäksi se valmistui joulukuussa ja ensimmäinen auto piti suurella vaivalla avustaa talvisessa kelissä läpi - sittenhän tie suljettiinkin talveksi, kuten nykyäänkin. Ei auta suosioon, vaikka vieressä on korkeampi vuorenhuippu ja näköalatasannekin on korkeammalla kuin Trollstigenillä.  Lisäksi se on kauniimpi ja paljon rauhallisempi kuin Trollstigen, koska kuten sanottu: siellä ei juurikaan ole turisteja verrattuna Trollstigeniin. Sekä Gaularfjelletissä että Trollstigenissä on muuten yhdeksän täyskäännöstä! Mutta yksi juttu Gaularfjelletiltä puuttuu - se ei ole peikkomaisen pelottava. Se on kaunis. 

Myöhemmin ennen Førdeä ollaan taas serpentiineillä, ja itse asiassa kaiken aikaa ollaan ylängöillä, vuoristossa tai vuonojen rannalla. 

Ensin tien Fv15 rinnalla kulkevaa vanhaa tietä Fv436...

Sitten Fv55 Lomin kylästä eteenpäin

Huomatkaa veden turkoosi väri!

Nuoli näyttää kuvassa väärää ajosuuntaa, mutta mutkat se näyttää ihan oikein - pelkkiä mutkia!

Sognefjellet

Taideteos/näkemys Fv55:n taukopaikalla

Astetta paremmalla paikalla oleva taukopaikka vessoineen

Gaularfjellet

Fv55:ltä käännytään lauttamatkan jälkeen tielle Fv13

Valtatie Fv13

Gaularfjelletin näköalapaikalla... lähes ainoina

Kuin vihreä Trollstigen

Sitten kohti Førdeä - tuollainen 30 cm kaide riittää hyvin, vaikka olisi suora pudotus alaspäin

Kiva kahvila - henkilökunnan keski-ikä noin 12 vuotta...

Ei tuullut

Päivän viimeiset serpentiinit

Førde

Førde on norjalainen Pieksämäki, risteyskohta kaikelle liikenteelle. Noin 10 000 asukkaan kaupunki on saanut nimensä - yllätys yllätys - samannimisestä maatilasta, joka aikoinan oli siinä. Sen nimi puolestaan tarkoitti vanhanorjaksi vuonoa, kun se oli vuonon rannalla. Førden eli Vuonon vuonoa kutsutaankin nykyään Vuonovuonoksi eli  se on Førdefjorden. 

Førdestä ei nyt omaa erillistä juttua tule, koska se olisi vähän sama kuin tehdä juttu... no vaikka siitä Pieksämäestä. Kiva paikka, mutta ei oikein juttua saa- etenkin kun... no se selviää kohta.

Omaa aikaa 

Varsin jännä päivä: serpentiiniä serpentiinin perään, korkealla ajamista lumisissa maisemissa ja lunta oli ylhäällä aika paljon. Lisäksi muun muassa lehmiä joessa... Ensin jännitti, mutta kun serpentiinejä tuli matkalla kohti Førdeä eteen aina vain uudelleen ja uudelleen, ylös ja alas, niin sitten niihin serpentiineihin tottui ja vauhti kasvoi. 

Huomatkaa muuten tämän jutun pääkuvassa pylvään juurella olevat miesten kengät noin kokoa 100! Näin hiukan vähemmän pitkänä olisi kiva tavata se mies...  :D

Gaularfjellet on siis kuin vihreä Trollstigen - lyhyellä matkalla paljon nousua, mutta maisema on vihreämpää ja vähemmän peikkomaista. Koska siellä ei siis ollut turisteja (paitsi me), siellä voi myös ajaa paljon rennommin. 

Gaularfjelletin serpentiiniä Hra Oma Aika tykkäsi ajaa kuin nuori mies - eli kovaa, mutta onneksi ei mitään sattunut. Niistä mutkista ja maisemista nauttii pienemmälläkin vauhdilla... 

Joidenkin Miesten mielestä kakkonen on ykkönen - sillä varmaan tarkoitetaan just tätä serpentiinitiekilpailua Trollstigenin ja Gaularfjelletin välillä? No, onhan Norjassa paljon enemmänkin serpentiinejä jakamassa mestaruuksia, paljon mutkikkaampiakin.

Tähän mennessä reissun aikana eteläisessä Norjassa oli nähty yksi tanskalainen moottoripyörä ja yksi saksalainen auto - kaikki muut olivat olleet norjalaisia. Koronavuosi vaikutti, Norjaan ei helposti päässyt, ja silloinkin helpommin pohjoisesta eikä näin etelään moni siihen aikaan ilmeisesti ajanut. Mietitytti, että suomalaiset olivat varmaan Lofooteilla, monelle Lofootit on Norja? Kuitenkin Fv55 on vähintään yhtä upea kuin Lofootit ja paljon vähemmän liikennettäkin. 

Førdessä oli hauska kuunnella henkilökunnan puheita, kun luulivat, ettemme ymmärrä norjaa. Ihmettelivät kovasti, että miten kummassa Etelä-Norjassa on turisteja, ja miten vielä kaikista paikoista päätyneet juuri Førdeen. Eihän raja ole auki kuin pohjoisessa...  "Utlendinger!", varoittivat tarjoilijatkin toisiaan. Kuulemma ensimmäiset koko vuonna. 

Hauskaa oli Førdessä, monenlaista kivaa. Tiedätte tietenkin, ettei Elvis oikeasti ole kuollut? Ei olekaan,  Hra Oma Aika vietti aikaa kaupungilla ja kävi ilmi, että Elvis on nykyään parturina Førdessä. Siinä meni  Hra OA:lla hetki aikaa, kun kevensi itseään leikkauttamalla hiuksensa!

Parin päivän päästä aamulla piti lähteä kohti seuraavaa kohdetta eli Geirangerin kautta taas Trollstigenille ja Moldeen. Sateet alkaisivat yhdeksältä, mutta jos seitsemältä lähtisi, ehtisi hyvässä kelissä niiden alta pois.

Mutta aamulla... Dolly starttasi heti, mutta miksei Hra Oma Aika käynnistä? Wolfgang ei starttaa. Mittarivalot palavat vain ihan himmeinä, mutta ei jaksa startata, kone ei edes naksahda. Siinä saikin heti pelätä, että Hra Oma Aika naksahtaa sen sijaan. Hän ei sairautensa takia voi työntää pyörää käyntiin eikä tehdä mitään muutakaan fyysistä, mutta avustettuna yritettiin mäkilähtöjä. Ei käynnisty, ei edes lupaa. Huoltoasemalta lainattiin poweri, mutta startti ei inahdakaan. Viivi lähti palauttamaan sitä poweria, ja takaisin tullessa Viiviä seurasi mies, joka halusi päästä auttamaan naista pulassa. Perillä olikin sitten pulassa karvanaamainen Hra Oma Aika, mutta tämä Vann oli todella reilu ja alkoi auttaa. Purki akun esille ja sanoi, ettei vika ole siinä. Asia tarkistettiin vielä lainaamalla uusi akku läheisestä akkuliikkeestä, mutta ei. Wolfgang ei enää inahtanutkaan ja sateetkin tulivat jo päälle. Soitto vakuutusyhtiöön Suomeen ja hinausauto tulisi parin tunnin päästä. Hra Oma Ajan sydän alkoi oireilla stressistä. 

Tähänkö päättyi reissu, paluu kotiin ja miten rikkinäinen pyörä mukaan? Vastaus seuraavassa osassa.

Sognefjelletin maisemissa

Gaularfjellet on upea ja ihana paikka!

Førdessä, kun kaikki vielä hyvin...

Førdessä oli kivaa taidetta

...mutta sitten lähdön aamuna taivas tummeni muutenkin kuin pilvien osalta. 

Vaikkei mikään toimi, vika ei ole akussa

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )