Lunta ja lämpöä - Korkealla Kolilla ja Kuopiossa

Mihin: Koli - kansallismaisema, upea kaikkina vuodenaikoina ja perille menee kiva mutkatie
Mihin: Kuopion Puijo. Maisemat, ruoka ja virtuaalinen mäkihyppy 

Koli

Ukko, Akka ja Paha. Koli on osa Lieksan kaupunkia eli kansallismaisemamme on kaupunkimaisema! Pielisen pinta loiskuu 250 metriä alempana, ja meri, jos se näkyisi, olisi vielä sata metriä alempana. Ja Koli nousee koko ajan, vaikka sen huippua hinkataan koko ajan. Sadan vuoden päästä se on jo 50 senttiä ylempänä meren pinnasta kuin nyt. Tuhannen vuoden päästä se on siis jo 5 metriä ylempänä kuin nyt, mutta siinä vaiheessa meri on jo kaukana, kun Pohjanlahtikin on silloin jo kadonnut. Saattaa tietysti olla, että kovin moni tämän blogin lukija ei silloin enää ajele prätkällä vaan keskittyy enemmänkin leijulautailemaan, vaan eihän sitä koskaan tiedä.

Mutta ei Koli entiseen loistoonsa palaa, sillä ennen jääkautta pari miljoonaa vuotta sitten se oli kilometrejä korkea. Mannerjää vei kivet ja muuta kauas, pitkälle Venäjän puolelle. No, ainahan se Venäjä on meiltä kaikkea ryöstänyt - tosin koska missään tällä alueella ei ollut ihmisiä, niin valjastivat mannerjään siihen hommaan. Ovela veto!

Geologeille tämä on kuitenkin marginaalista asiaa, sillä viimeisin isompi geologinen tapahtuma oli alueella pari miljardia vuotta sitten. Asutusta alueella on ollut jo 8000 eaa eli kivikaudelta alkaen - silloinhan alueella oli paljon lämpimämpää kuin nyt. 

Luoliakin löytyy, tunnetuimpana Pirunkirkko. Siellä ovat tuon nimetyn isännän lisäksi asustelleet noidat. Kaikkihan muistamme tietenkin Ukko Kinolaisen, joka osasi herättää vainajat ja saada käärmeet hyökkäämään päälle, jos tarve niin vaati. Itse Paholaisenkin hän pisti kuriin tarvittaessa - suomalaisille kun ei v*ttuilla!

Vaan eivät paikat ennenkään töhertelijöiltä välttyneet - Pirun kirkonkin seinään on muuan taidetöhertelijä Eero Järnefelt vuonna 1893 mennyt kirjoittelemaan säkeitään allekirjoituksella "Eero ja Fanny", varmaan Fannya vietelläkseen. Onnistumisesta ei ole varmuutta. Fannysta kun ei ole historiankirjoihin juuri tietoja jäänyt -  Järnefeltin vaimo oli Saimi, ei Fanny... No, tässä blogissa ei olla ahdasmielisiä!

Kolille saa ajaa hiukan serpentiiniäkin

Hissillä ylös, maisemia kelpaa jo hississä katsella!

Sitten polkua ja portaita ylemmäs

Huipulla - Pielinen on 250 metriä alempana. Kansallinen kaupunkimaisema...

Pieniä teitä riittää poistumiseenkin

Puijo 

Puijo puolestaan on Kuopion kaupunkia ja kohoaa noin 150 metriä viereisen Kallaveden yläpuolelle, meren pinta on puolestaan vielä lähes sata metriä alempana. Liian pieni koko on ongelma, siksi Puijon laelle on rakennettu jatkokappale eli Puijon 75-metrinen torni. Torneja siellä on ollut jo aiemminkin, mutta paljon matalampia ja ilman pyörivää ravintolaa.

Kuopiolaisten mielestä Puijo on talviurheilun kehto. Tietysti rovaniemeläiset alkaisivat puhua Ounasvaarasta (ja rillumareistä?) ja helsinkiläiset vaikka Katajanokan kallioista suomalaisen mäkihypyn kehtona, mutta Kuopiossa on parempi kuunnella nyökytellen kuopiolaisia, muuten ne eivät lakkaa puhumasta ikinä. Sitä paitsi Puijo on hieno paikka, tornin huipulla voi syödä hyvin ja mäkihyppyäkin voi kokeilla turvallisesti tornin aulassa - nimittäin virtuaalisesti. 

Virtuaalilaseilla näki 360 astetta ja pääsi hyppäämään mäestä - näkymät olivat lähtiessä taustakuvan kaltaiset - siitä vain alas ja vauhtiin!

Tornista näkyy kauas!

Ravintolaa voisi suositella, vaikkei olisi edes maisemia

Vanha Puijontie jäi kiinnostamaan

Omaa aikaa 

Keväällä oli hieno keli ohuellekin mekolle, vaikka lunta oli vielä Puijolla jäljellä. Jännä tunne kulkea kesämekossa lumien keskellä, hypätä virtuaalisesti mäkeä 360-asteen näkymillä ja syödä oikein hyvin tornissa. Mäkihyppy oli hauska kokemus, jännä tunne lasit päässä katsoa alas mäkeen ja sitten olla jo syöksymässä alas. Talvesta tykkäävä etsii lunta vaikka kesämekossa. 

Alas Puijolta olikin sitten reittinä polku, ja korkeat korot ja pitkä mekko tekivät siitäkin vähän erilaisen elämyksen!  Kuopiossa on aina ollut hyvä tunnelma ja kivoja ihmisiä, vaikka tietenkin vähän savolainen meininki. Kuopiossa upeaa mustaa Mersua ajanut taksinkuljettajakin kohteli kuin kuningatarta!

Miehekkäät Miehet kulkevat Kuopiossa tällaisella taksilla...

...naiset saavat tällaista kohtelua!

Reilusti lunta ja kesämekko - ihana fiilis!

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )