Pullot tyhjiksi ja muuta kivaa reissun varrelta

Mielenkiintoinen pullo - monikäyttöinen...? ;) 

Halki savolaisten maan! Tässä blogissa on lukuisia juttuja Savosta, ja tulee olemaan jatkossakin, niin paljon sielläkin motoristeille kaikkea on. Tällä kertaa vähän erikoisempia kohteita! Pullojen sisältöjä saatat tuntea, mutta entäs ne erikoisemmat pullot?

Sonkajärvi

Sonkajärvellä asui saamelaisia 1600-luvun puoliväliin asti ja aluetta kutsuttiinkin aiemmin verokirjoissa Lapin korveksi. Vanhimmat nimet ovat nekin Lappiin liittyviä. Sittemmin sinne alkoi muuttaa porukkaa muualta. 

Kuten parissa edellisessä jutussa eli jutuissa Kajaanin seudusta ja Kuopion seudusta kerrottiin vapaasti tulkiten savolaisista Pietari Brahen näkökulmasta, niin oliko Brahe sittenkään väärässä? Nimittäin lopulta saamelaisilta meni hermot savolaisten juttuihin ja muuttivat todellakin pois 1600-luvulla. Tai suattoihan sitä saamelaisilta mennä hermot, vuan suattoivatpa sitä olla menemättäkin. No, nyttemmin siellä ovat vähän kyllästyneet savolaisetkin asumaan, sillä väkimäärä on vähentynyt - vaikka alue on yhä kivan näköistä. Liekö Kuopio ja muut vetäneet puoleensa.

Savolaisten mielestä kun vanhoja vitsejä ja juttuja kuuluu toistaa, koska jos ne kerran olivat hauskoja, ne ovat sitä aina. Tämä tuo epäilyttävästi mieleen Hra Oma Ajan uudestaan ja uudestaan kertomat jutut, joille hän itse kyllä nauraa joka kerran. Jotta asia kävisi selväksi, tässä Savolaisjuttuja-sivulta on analyysiä savolaisista jutuista:

Savon murre ei oikestaan ole kieli, vaan tapa tuhota sivistynyt keskustelu. Ajatustenvaihdossa on eduksi, jos keskustelun molemmat osapuolet ovat savolaisia. Silloin siinä esitetään kysymys, joka ei ole kysymys, ja vastaus, joka ei ole vastaus. Tuloksena on keskustelu, joka ei etene mihinkään.

Huumori on saanut kansainvälisestikin lähtemättömän maineen. Savolaisen huumorin kanssa kilpailevat kansainvälisestä tunnettavuudesta enää saksalainen humppa ja englantilainen keittiö.

Savo on silti mukava turistimaakunta. Puutteita tosin väitetään olevan. Kansainväliseen meininkiin tottuneet valittelevat, ettei maksullisia naisia ole tarjolla. Asian myönteinen puoli on se, että Savossa annetaan ilmaiseksi.

Kansainvälisyys kasvatuksessa on hyvässä mallissa. Mies kysyi Kuopion torilla mieheltä, jotta tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on. Savolaisukko vastasi:

"Ee se kaakana voe olla ku Savon sellulla on yks neekerj ja se kulukoo pyörällä töihin."

Mutta toisaalta niin sitä vain Savossa viihdytään, leppoisassa ilmapiirissä ja kauniissa maisemissa. Ja kuten aiemmin todettu, Savosta on löytynyt ja löytyy monella tapaa suoran toiminnan miehiä. Sitä ei uskoisi juttujen perusteella...? Paras vain sopeutua savolaiseen elämänmenoon!

Sonkajärvellä on komea kirkko (ainakin ulkoa, sisälle ei päästy)

Kansainvälinen pullomuseo

Sonkajärvi on tunnettu ainakin vankilastaan Sukevalla. Sonkajärvi ei ole tunnettu Kansainvälisestä pullomuseostaan, mutta se voisi olla, koska sellainen siellä on ollut jo vuodesta 1986. Idean isä on Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen, joka aloitti pullojen keräämisen 1970-luvulla. Pullomuseossa on noin 6500 pulloa, joista suurin osa on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa. Vaihtoehtoinen teoria pullomuseon synnylle on, että kunnanvaltuusto oli päättänyt, että jostain muustakin kuin vankilasta Sonkajärvi on saatava kuuluisaksi. Sitten on istuttu porukalla iltaa ja otettu eräskin neuvoa antava virkistysjuoma, kunnes aamulla ideat ovat olleet ihan levällään lattialla tyhjinä. Sitten ne ideat on kerätty yhteen paikkaan ja todettu niiden olevan kotoisin ympäri maailmaa - näinpä olikin käsillä kansainvälinen pullomuseo.

Vaan ovatpa pullot hienoja, kauniita, erikoisia, historiallisia tai muistoja herättäviä. Pulloja löytyy vanhasta suomalaisesta mahapullosta ja parrunpätkästä kiinalaiseen akupunktio-, hajuste- ja hyttyskarkotepulloon. 

Museon vanhin pullo on Rooman vallan aikainen kyynelpullo, joka on 1600 vuotta vanha. Tarina kertoo, että pulloon on vuodatettu kyyneleet ja siten on mitattu surun määrä. Samoilta ajoilta on myös öljypullo, joka on löydetty Syyriasta.

Museon ensimmäiset suomalaiset pullot ovat 1800-luvun alusta. Nälkävuosista huolimatta ei Suomessa kenellekään tullut mieleen tehdä pulloa kyyneliä varten. Vaikkei autoverotusta oltu vielä keksitty (kun ei autoakaan), niin kansa osasi jupista itsekseen, mutta ei itketty. Tehtiin toki muutakin kuin jupistiin. Paloviinaa nimittäin valmistettiin aluksi ulkomaisista raaka-aineista, pääasiassa viineistä, mutta sittemmin oivallettiin kotimaisen viljan antavan viinaan suomalaiskansallisen raikkaan, reippaan ja mieltä ylentävän maun. Nopeasti täälläkin ymmärrettiin lasipullojen syvin tarkoitus maailmankaikkeudessa - niihin saa viinaa ja viinaa voi verottaa. Lakeja valmistuksesta vuoroin tiukennettiin ja vuoroin väljennettiin. Muutamia virstanpylväitä ennen kieltolakia: 1686 kirkkolaissa kiellettiin pappeja polttamasta viinaa myytäväksi, 1775–87 viinan valmistus oli valtion yksinoikeutena, 1800–66 kansalaisille annettiin oikeus veronalaiseen kotitarvepolttoon, 1895 anniskelua ja vähittäismyyntiä rajoitettiin, 1919–32 oli kieltolaki. Viina, verot ja lait ovat edelleen lyömätön yhdistelmä.

Museon kokoelmaan kuuluu myös mielenkiintoinen, sisäpuolelta hopeoitu aurinkopallo, joka on peräisin Lahdesta Mukkulankartanon puutarhasta, jossa sitä on käytetty 1920- ja 30-luvuilla lintujen karkottamiseen.

Coca-Cola pullokokoelmakin on. Coca-Colan keksi John Pemberton vuonna 1886 ja Suomeen se tuli heti 1952.

Kansainvälinen pullomuseo

Rooman vallan aikaiset öljypullo ja kyynelpullo

Erittäin miehekäs pullo

Kenkäpullo

Pyssypullot ja muita pulloja

Kotiseutumuseo Pullomuseon vieressä

Mitä muuta?

Onpa Sonkajärvellä muutakin - hieno kirkko ja Jyrkkäkosken ruukki. Kirkkoon ei ollut pääsyä, varmaan olisi sisältäkin hieno. Jyrkkäkosken ruukin editse menevän tien asvaltti on monin osin aika surkeassa kunnossa. Kajaanin suunnasta tultaessa sille tielle käännytään tieltä 870 - jota suoraan ajettaessa hetken päästä yllättyisi: se on muutettu hiekkatieksi! Edeltävät sukupolvet olivat niin rikkaita, että panostivat yhteiseen hyvään ja asvaltoivat tiet syrjäkylillekin. Nyt ollaan ilmeisesti niin surkeita ja köyhiä, että puretaan edellisten sukupolvien saavutukset ja mennään taaksepäin kehityksessä. Toivottavasti se on päällystetty tai päällystetään uudelleen! Jyrkkäkosken ruukille kannattaa silti ajella ja pysähtyä vaikkapa kahvilaan tai silmäilemään tiloja muuten vain. 

Jyrkkäkosken ruukilla

Sulkavalla

Puumalantie sai kunnon perusparannuksen, remontin aikana oli ajettava hiekalla

Monia nautintoja Mikkelissä

Mitä ihmettä - Stadin Neloslinja ulottuu jo Mikkeliin asti? Koeajossa näköjään vielä kumminkin...

Anttolantie on motoristeille mieleen

_______________________________________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )