Kainuussa vähemmän kainoa

Kajaani ja Kainuu toimivat hyvin ns. tasoittavina Norjan jälkeen, mutta sinne jos jonnekin Suomessa kannattaa kyllä ajella ihan muutenkin. 

Kainot kainuulaiset?

Kainuu, tämä ikihonkien ja sinisten vaarojen maa, jossa vierasta ensin katsotaan nokkavartta pitkin, mutta kunhan tutustutaan, tykätään niistä kuin hullu puurosta! Hulluthan nimittäin saattavat tehdä puurolle mitä tahansa. 

Brahen patsas Kajaanissa

Aloitetaan kuitenkin Pietari Brahesta, jonka nimi ei ollut Pietari Brahe vaan Per Abrahamsson Brahe. Hän oli kovin innokas pääsemään nuoren Kristiina-kuningattaren holhoojahallitukseen, mutta porukat päättivät mieluummin tuupata ukon kauas tänne itäiseen Ruotsiin kenraalikuvernööriksi Venäjän vastaista rajaa vahtimaan. Turkuun hän perusti Akatemian, joka ei viihtynyt Turussa vaan muutti myöhemmin Helsinkiin ja otti uudeksi nimekseen Helsingin yliopisto. 

Brahe ei tykännyt tehdä telttaretkiä, niitä oli ollut armeijauran aikana ihan kylliksi. Suomessa taas ei ollut paljon mahdollisuuksia kaupunkilomiin, koska ei ollut kaupunkeja. Niinpä Brahe joutessaan perusti kymmenkunta kaupunkia. Yksi niistä on Kajaani, jonka hän tuli perustaneeksi 6.3.1651. Asukkaita Kainuuseen houkuteltiin etenkin Savosta, ettei alueelle muuttaisi venäläisiä.  Brahe kuitenkin halveksi syvästi Sisä-Suomen asukkaita ja näki, että heidän luonteessaan on monia vikoja. Sisä-Suomeksi laskettiin silloin kaikki ei-rannikkoalueet. Sisäsuomalaiset Kajaanissa ovat kuitenkin pystyttäneet vihaajalleen komean patsaan. Erikoinen kansanluonne patsaan pystyttäjillä, mutta muistamme tämän blogin historiatuokioista vihatun Olavin, maailman kovimman miehen, jolle annettiin turpaan niin Suomessa kuin myöhemmin Norjassakin, mutta nimitettiin myöhemmin pyhäksi, ja Suomessakin on linna ja läjä kirkkoja nimetty hänen mukaansa. 

Kajaanin maalaiskunta oli olemassa vuosina 1655–1786 ja 1897–1977. Ilmeisesti siis vuosien 1786 ja 1897 välillä se ei ollut olemassa. Se selittää, miksei Kajaanissa 1800-luvulla asunut juuri kukaan, sillä hankala asua paikassa, jota ei ole olemassa. 1900-luvulla väkimäärä 30 kertaistui ja asukkaita on nyt 37 000. Heistä 32 000 asuu taajamissa, 4400 haja-asutusalueilla ja 328:n asukkaan koordinaatit eivät ole tiedossa. Kainuussa on sattumalta myös 328 todella pahansisuista vaimoa. VVM:n Kainuun huoltopäällikön mukaan näitä "koordinaatit hukassa" olevia kannattaisi etsiskellä Kontiomäessä entisestä assan baarista, joka muutti pikku palon takia entiseen Siwan tiloihin. 

Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin jatkosodan jälkeisenä aikana, mikä johtui hiukkasen siitä, että kaupunki pommitettiin sodassa suurelta osin maan tasalle eikä kaupungissa ollut muuta tekemistä kuin rakentaa ja ainoa tarjolla ollut viihde tuli makuuhuoneesta.... Kaupunki on 1990-luvun puolivälistä alkaen kärsinyt muuttotappiosta, kun kuulemma erityisesti fiksut nuoret ovat muuttaneet Ouluun (tosin vastaavasti Helsingistä on Kajaaniin muuttanut motoristeja, mistä voi tietysti päätellä jotakin). Oulun yliopisto hieman avitti tässä nuorten muuttoasiassa lopettamalla Kajaanissa 110 vuotta olleen opettajainkoulutuslaitoksen. Sen jälkeen muuten Suomen koululaisten menestys PISA-tutkimuksessa on tasaisesti heikentynyt.

Kainuussa voi painia karhujen kanssa. Jos se ei suju, voi vaikka kirjoitella jotain. Sieltä onkin peräisin sellaisia kirjoittelijoita kuin runoilija Armas Einar Leopold Lönnbohm, joka lähti lausumaan runojaan Helsinkiin, mutta Helsingin aistikas ilmapiiri oli nälkämaan miehelle vähän liikaa ja hän ryyppäsi itsensä tärviölle Helsingin kapakoissa. Koska hänen nimensä ei ollut kovin runo-uskottava,  hän otti taiteilijanimekseen Eino Leino. 

Vaatimattomuus on kainuulaisen hyve ja pahe.  Vaikka monesti olisi aihetta olla ylpeä ja vähemmän kaino - kainuulaisten omasta mielestä nimittäin "Kainuussa pelataan maailman parasta pesäpalloa, leivotaan ja syödään Suomen parasta ruisleipää, täällä on Suomen paras grilli ja nopeimmin valmistuvat ammattikorkeakouluopiskelijat", kertoo VVM:n Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon opastusvastaava. Niillä on kiire valmistua, ottaa hyvää evästä mukaan ja muuttaa muualle? 

Kekkonen kävi koulunsa Kajaanissa ja istutti sinne sellaisen ajatusmaailman, että Kajaanissa perinteinen kansanrintamahallitus vallitsee yhä - jollei taloihin ole rintamaiden ulkopuolella aina kansaa riittänyt, niin kaupunginvaltuustoon kyllä - siellä ovat yhä suurimpina puolueina SKDL/Vasemmistoliitto ja Maalaisliitto/Keskusta.

Kainuun prikaatilla on vastuullaan kohtuullisesti vain kolmasosa koko Suomesta. Idea prikaatin tarpeesta muodostui sattumoisin hyvin kirkkaaksi Talvisodan jälkeen, sillä alueella oli kovin niukasti suomalaisia sotilaita vastaanottamassa itäisen ystävällismielisen naapurivaltion armeijan vierailudelegaatiota, jonka ajatuksena oli marssia Ouluun varmaankin opiskelemaan ja torille nakkia syömään. Vastaanottokomitean nihkeydestä ja ilmeisesti puutteellisesta tienpidosta johtuen tuhansittain vierailijoita kuoli Raatteen tielle.

Skodan tehdaskin löytyy Kajaanin Otanmäestä, mutta sinne ei ehkä kannata viedä Octaviaansa huoltoon. Jos sen sijaan raitiovaunusi piiputtaa Kainuussa kesken kesäisen ajelusi, ei hätää, apu on lähellä, koska olet raitiovaunukulttuurin tyyssijoilla. 

Kajaani on suurkaupunki, ainakin jos verrataan pieneen Helsinkiin, ja miksi emme vertaisi. Esimerkiksi Vuolijoen kirkonkylä on Kajaanin kaupunginosa. Taajama on tilastokäsite ja tämä Vuolijoen taajama sijaitsee noin 45 kilometriä Kajaanin keskustasta länteen. Kajaanin kaupunkiin verrattuna Helsinki on siis pikkukaupunki, ei Helsingissä mistään kaupunginosasta ole keskustaan 45 kilometriä!

Kainuuta ja joitakin suositeltavia ajoreittejä

Ei ehkä kovin yllättäen, mutta Vuolijoen taajamassa sijaitsee Vuolijoen kirkko. Sen suunnitteli Josef Stenbäck ja se valmistui vuonna 1906. Se on itse asiassa Kainuun ainoa kivikirkko, sen verran vaatimattomia ovat. Tämäkin tehtiin kivestä lopulta Keisarillisen Senaatin päätöksellä, koska kainuulainen seurakunta olisi vaatimattomina halunnut puukirkon. Joutuivat sitten vastaanottamaan maakunnan upeimman kirkon. Arkkitehtuuriltaan kirkko edustaa jugend-vaikutteista kansallisromantiikkaa, minkä tunnistaa esimerkiksi materiaalina käytetystä harmaakivestä ja julkisivujen puolipyöreistä ikkunoista. Urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1965 ja niissä on 13 äänikertaa ja kaksi sormiota. Alttaritaulu on Josef Stenbäckin  itsensä vuonna 1906 maalaama jäljennös Edvard Gebhardin taulusta Pyhä ehtoollinen. Josef tosin taisi muokata taulua sen verran, että maalasi itsensä ja muita silmää tekeviä teokseen, ja yksinkertaisti muutenkin. Myös kirkon kellot ovat vuodelta 1906. 

Kirkko on yksi kauneimpia kirkkoja eli kannattaa ajella vaikka varta vasten Kainuun ainoalle kivikirkolle - olet kuitenkin niin syntinen, että on syytä ajella sinne miettimään syntejäsi. Onhan se kiva muistella hyviä hetkiä elämässä? 

Kainuuseen Rovaniemen suunnasta saapuessa saattaa vahingossa osua Puolangalle eli maailman pessimismin keskukseen. Pessimismitalon tarjoomukset ovat hyviä, mikä väkisinkin vie Hra Oma Ajan ilmeen vakavaksi. Eikö tässä nyt mikään mene pieleen?

Kainuu - pieniä teitä vaaramaisemissa. Samalla nämä kuvat ovat selfieitä... 

Edessä lujaa laatua!

Tie läpi linnan - anteeksiantamaton raiskaus...

Manamansalon lossi

Manamansalossa

Vuolijoen kirkko on näkemisen arvoinen

Oikein kauniisti pyytämällä voi päästä kellotorniin

Kajaanissa Limppusaari siltoineen on romanttinen paikka tavata vaikka kenet

Omaa aikaa Kajaanissa

Rovaniemeltä Puolangan kautta Kajaaniin. Norjanmatkailu muuttui kotimaanmatkailuksi ja Kainuu on parhaita alueita Suomessa. Dolly sai uuden takasen, kuten jo muutamana aiempanakin vuotena - palvelu pelaa Kaimotossa seitsemän päivää viikossa!  Vuolijoen kirkko on kaunis ja sinne voi vaikka ajella Manamansalon kautta, vaikka siellä toisin paikoin asvaltti on vähän huonoa, Vuolijoella kirkko tultiin avaamaan ihan varta vasten, ja jopa torniin sai mennä ja kuulla tarinoita kirkosta ja sen historiasta - hieno paikka ja kokemus! 

Kajaanissa oli kiva tavata ystäviä. Korona-aikanakin oli turvallista terassillakin olla parin karhumaisen miehen välissä ja jutella mukavia.

Yhtenä iltana puhkesi vesipyssysota! ...mutta lämpimällä kelillä kastuminen on vain kivaa! Hyökkäyksiä tuli joka suunnasta, mutta Viivi-Jane Bond pani vastaan! Hyvä ettei kukaan ilmoittanut vesipyssyn kanssa heiluneesta naisesta ja muusta touhusta, tai noh, olisihan siinä ollut poliiseille hauskaa selitellä...😁

Dolly sai Kajaanissa uuden takasen Kaimotosta - kuten muutamana aiempanakin vuotena. Loistopaikka!

Nautiskelua Kajaanissa

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )