Talvi on ohi, jäät sulaneet! On siis aika mennä nauttimaan lumesta ja jäästä! Kuopiossa hyvän koronatilanteen takia voitiin terassit ja baarit avata aiemmin kuin suuressa osassa maata. Jääluola läheisellä Leppävirralla sen sijaan on ollut auki koko ajan - mutta on auki vain heinäkuun loppuun asti. Siksi tämä julkaistaan nyt, vaikka viime vuodeltakin on vielä juttuja tekemättä.
Jääluola
Luulisi useimpien motoristien riemuitsevan, kun lumet ja jäät sulavat pois, eikä heti tule mieleen hakeutua paikkaan, jossa on lunta ja jäätä. Mutta Jääluolaan kannattaa mennä monesta syystä. Jos olet reippaasta ulkoilusta tykkäävä nainen tai mies, tai jos haluat tehdä vaikutuksen naiseen (useimmat naiset varmasti tykkäävät tästä paikasta!) tai jos vaikka tykkäät Muumeista tai jos muuten vaan tykkäät elämyksistä, mene Jääluolaan. Vaikka siis olisit jäyhä mies eikä lumi, jää ja muumit innosta, niin vie naisesi sinne ja kenties saat illalla nauttia elämyksistä! Tai jos teillä kotona asuu niitä pienempikokoisia ihmisiä, joita sanotaan lapsiksi, niin vie nekin tuonne. Älä kuitenkaan jätä niitä sinne pysyvästi vaan ota ne mukaasi poistuessasi.
Jääluolassa on luminen maailma, jossa on muumihahmoista tehtyjä jääveistoksia tarinoiden tapahtumista. Yhtenä talvisena tarinana taustalla on Tove Janssonin itsensä piirtämä viides Muumi-sarjakuvatarina eli "Vaarallinen talvi" - ihan sopiva aihe motoristeillekin?
Oikeassa tarinassa eli alkuperäisessä sarjakuvassa talveksi on syytä teljetä ovi ja mennä nukkumaan. Tosin silloin on ennen nukkumaanmenoa syötävä kulhollinen neulasia. Monia muitakin asioita on tehtävä, koska niin on aina tehty. Mutta jos niin ei tee vaan päättää olla hereillä talven, saattaa törmätä ulkoiluyhdistyksen Herra Virkkuseen, joka rakastaa talvea, pakkasta ja reippailua. Hän on sellainen mies, joka hurmaa kaikki naiset - voimakas sankarityyppi.
Siinä muumityyppiset pulleat ja kiukuttelevat miehet jäävät nopeasti sivuun, kun urheilulliset virkkuset saavat naiset lääpälleen - mutta toisaalta Herra Virkkunen ei kestä sitä, että naiset ovatkin parempia kuin hän! Ja kun Herra Virkkunen lopulta häipyy, kelpaa taas Muumi. Jääteokset pohjautuvat kuitenkin tarinasta myöhemmin tehtyyn piirrossarjaan, joka on aika "vaaleanpunainen" ja pohjautuu vain löyhästi alkuperäiseen tarinaan. Piirroselokuvassa Virkkunen hurmurina antaa Niiskuneidille elämänsä kyydit, sarjakuvassa Virkkunen ei tunnu kauheasti välittävän kuin itsestään.
Oikeat, alkuperäiset Muumi-sarjakuvat ovat muutenkin ihan muuta kuin nykyiset "vaaleanpunaiset tarinat". Niissä sattuu ja tapahtuu, poltetaan piippua ja juodaan viskiä, riidellään, kaikenlaiset tyypit mellastavat ja kosketellaan elämää vähän syvemmilläkin väreillä huumorin varjolla.
Jääluola on Leppävirralla hotelli, kylpylä ja vapaa-ajankeskus Vesileppiksessä, 30 metriä maan alla suuressa kallioluolassa. Se on todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen: toisin kuin amerikkalaistyyppisissä feikkipuistoissa, Jääluolassa on oikeasti pakkasta, oikeaa lunta ja oikeaa jäätä. Siellä on myös alue, jossa voi laskea erilaisia mäkiä liukureilla, renkailla ja muilla jutuilla, tai kokeilla vaikka napakelkkaa! "Anna pyllylle kyytiä ja koe hurjat jääliu'ut. Myös aikuisilla on lupa näyttää hassuilta." Siihen jos uskaltaudut, niin ehkä illalla annetaan uudelleen pyllylle kyytiä ja hurjat liu'ut... Mene siis Jääluolaan ennenkuin kaikki sulaa!
Kuopio
Kuopio on Pohjois-Savon pääkaupunki ja itse asiassa varsin mukava paikka. Ei ihme, että siellä asuvat Suomen tyytyväisimmät kaupunkilaiset ja sen on sanottu olevan paras kaupunki asuntosijoittajillekin. Kuopion nimen alkuperäkin tiedetään. Tosin se riippuu tietäjästä, mitä tiedetään. Virallisimmin se tulee karjalaisesta miehen nimestä Prokopij. Herra Oma Ajan mukaan saattoi se tulla väärin ymmärretystä lauseesta "Ku o pioni, on kaunista" joka on kuultu "Kuopio, ni on kaunista". Ja kaunistahan Kuopiossa on, pionejakin. Tämä kyllä saattoi olla jo pohjanoteeraus Hra Oma Ajan teorioissa, sillä kuopiolaiset kuulijat koettivat olla lähinnä sen näköisiä, etteivät olisi kuuleet mitään.
Joka tapauksessa Kuopion synnyn taustalla on itse Mikael Agricola, joka suuresti vaikutti siihen, että Kuopion kirkko tehtiin juuri Kuopioon eikä Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen. Muutenhan se olisi Tavinsalmen kirkko ja paikallisia varmaan kutsuttaisiin taviksiksi, eivätkä kuopiolaiset eli savolaiset halua olla taviksia vaan savolaisia. Niin Kuopiosta tuli kirkonkylä. Toisin kuin kainuulaiset, savolaiset eivät ole vaatimattomia.
Kaupunginoikeudet Kuopion kirkonkylälle antoi Pietari Brahe (kukapa muukaan) vuonna 1653 kuultuaan savolaisten kuvauksen paikasta. No, parikymmentä vuotta myöhemmin joku kävi paikan päällä katsomassa ja Kuopio palautettiin samantien takaisin kirkonkyläksi. Muistattehan, mitä mieltä Pietari Brahe oli savolaisista ja muista sisäsuomalaisista? Aivan.
Vuonna 1775 kuningas Kustaa III tarvitsi Ruotsin itärajan vahvistamiseen eli Savo-Karjalaan pääkaupuingin ja kuultuaan taas savolaisten kertomuksia, Kuopiosta tuli taas kaupunki. Kustaa III epäilemättä arvosti savolaisten tarinankerrontaa, sillä hänhän oli hyvin teatraalinen tyyppi eikä hänen monitahoisesta, tunteellisesta ja oikukkaasta persoonallisuudestaan saanut selvää sen enempää kukaan aikalaisista kuin myöhemmistä historiantutkijoistakaan. Hänet katsottiin parhaaksi murhata, mutta sen päätöksen takana saattoi kyllä olla muutakin kuin Kuopion kaupungin asiat. Murha tapahtui naamiaisissa, ja siitä Giuseppe Verdi teki oopperan nimeltä "Naamiohuvit". Kustaa III olisi saattanut olla vähän eri mieltä tapahtuman huvittavuudesta. Kuopio kuitenkin säilyi kaupunkina, olihan siellä lähemmäs tuhannen asukasta. Sittemmin Kuopio alkoi kasvaa kovaa vauhtia, ja kasvaa edelleen. Elinvoimainen paikka, ehkä Kustaa III:n olisi kannattanut asua siellä eikä Tukholmassa!
Kuten aiemmin kerrottiin Kajaanista, niin Kuopiokin on kuntaliitosten seurauksena valtavan kokoinen kaupunki - sen kaupunginosia ovat mm. Juankoski, jonka nimi pitäisi tietysti muuttaa muotoon Juicenkoski. Sehän on kymmenien kilometrien päässä Kuopion keskustasta, eikä se ole ensinkään kaukaisin paikka Kuopion kaupungissa. Ei ole Helsinki likikään noin suuri, vaikka sinne ilmeisesti mahtuu kaikki Suomen viisaus, myös ja etenkin maakuntien asioista.
Muikku-kuopiolaisten ystävyyskaupunki on tietenkin Norjan Bodø, sillinkalastajien kaupunki.
Matkalla
Matkakuvia reitiltä Kuopiosta Helsinkiin. Sääli, että tuo tie Toivakkaan oli aika huonossa kunnossa, muutoin se on kivan mutkainen ja paljon korkeusvaihtelua.
Omaa aikaa Kuopiossa
Kaunis Kallavesi ja muut järvet olivat vielä jäässä, jossain varjopaikassa hieman lunta- Lämpö suosi, oli minihamekeli ja muutenkin kevyt pukeutuminen - mielikin oli lämmin ja koronatilanteen ollessa Kuopiossa hyvä oli baarit ja terassit avattu. Niissä riittikin vetovoimaa, porukkaa oli terasseilla. Hyväntuulista seuraa riitti varmasti kaikille halukkaille.
Jääluolassa sai leikkimielinen talven lapsi toteuttaa itseään. Riehakkaassa seurassa paikka olisi varmasti vielä hauskempi!