Berlevåg
Berlevåg ei itsessään ole kummoinen kaupunki turismimielessä, enemmänkin tehokas ja käytännöllinen kalastuskaupunki tai oikeastaan kylä 1200 asukkaineen - ei mikään viihdekylä. Sinne ei ehkä niin moni ole turistina mennyt. Toki siellä voi retkeillä ja kalastaa, luonto on karun kaunista, valo ja sää vaihtelevat alati. Kuitenkin sinne kannattaa ajaa, vaikkei muuta kuin edes takaisin.
Kiinnostavinta saattaa nimittäin olla matka Tanasta sinne. Matkalla Berlevågiin selvisi, mikä on ilmastonmuutos. Kun ylitti Berlevågiin vievän vuoriston, lämpötila muuttui 9 astetta, toisella puolella Jäämeren tuulessa ei kasva kuin heinä, kun toisella puolella kukat kukkivat ja perhoset lentävät niityillä laiduntavien lehmien seassa, ympärillä tuuheat vaivaiskoivumetsät. Vuoristossa ei olla korkealla, mutta noin pohjoisessa sekin riittää. Lunta on huipuilla heinäkuussakin, kirkkaat vuoristopurot lähtevät eri suuntiin kasvaakseen kunnon koskiksi alempana. Ylhäällä kasvaa niukin naukin ruohoa, ei muuta - ja alas kohti Berlevågia tullessa ei kasvillisuus juuri lisäänny. Nyt ollaan todella Jäämeren rannoilla.
Vesisaari - Berlevåg
Lähtö Vesisaaresta - lämmin. Berlevågissa myöhemmin kymmenen astetta kylmempää, Kaarasjoella sitten taas 15 astetta lämpimämpää kuin Berlevågissa.
Tuttu tie pois Vesisaaresta
Varangebotnin seuduilla kasvaa jo vaivaiskoivumetsää, pohjoisempana ei puita näy.
Nyborgelvan sivujoen sivujoki
Tana i Brossa rakennetaan uutta siltaa
Tien rannikko-osuus päättyy, ja alkaa...
...pitkä nousu.
Lunta heinäkuussa - täällä ei kasva kuin ruoho
Laskeutuminen alkaa
Pohjoisen tunnelit ovat pieniä, märkiä ja pimeitä koloja kalliossa...
Huoltamoiden myyntiartikkelitkin vähän erilaisia äärimmäisissä nurkissa
- saisiko olla uusi kojelauta vanhaan Mersuun?
Kaarasjoki
2700 asukkaan Kaarasjoen läpi on ajanut moni pohjoiseen reissannut. Kannattaa kuitenkin pysähtyä - hieno saamelaismuseo esiteltiin jo viime vuonna tässä Maailman äärelle ja takaisin -jutussa (Nordkapp ja tuo mainittu Kaarasjoen saamelaismuseo). Museossa nuoret saamelaiset osasivat tehdä asioista suoran kytkennän tähän päivään - siellä viimeistään ymmärsi, että rajoista viis, pohjoinen on saamelaisten maa. Niinpä siellä onkin Sámediggi eli Norjan saamelaiskäräjien keskuspaikka. Pari kirkkoakin löytyy.
Kaarasjoella voi ja kannattaa myös syödä erikoisen hyvää erikoisessa ravintolassa. Siellä on nimittäin ravintola nimeltään Storgammen eli Isokota. Se on maan sisällä, kuin suuri maakellari, jossa looseissa istutaan ja keskellä avotulella on jatkuvasti lohta loimuttumassa. Ruoka on todella hyvää ja tunnelma kuin olisi... no, pohjoisessa. Paljon aidomman tuntuista kuin perinteisissä ravintoloissa.
Berlevåg - Kaarasjoki
Hiukan Hamninberg-maisia kallioita - no, sehän onkin niemen toisella puolella
Sadepilvet väijyivät edessä, mutteivät juurikaan osuneet
Tanassa Tenon yli - vieressä rakennetaan uutta, isompaa siltaa
Sitten vain Tenojoen vartta, kunnes lopulta päätyy Kaarasjoelle
Kaarasjoen uusi ja vanha kirkko
Kaarasjoelta saa puukkoja
Ravintola Storgammen Kaarasjoella on itsessäänkin vierailun arvoinen!
Ravintola, jossa saa ihan aitoa loimulohta
Omaa Aikaa Kaarasjoella
Reitti Vesisaari - Berlevåg - Kaarasjoki oli melkein liian pitkä siirtymä, ei kylliksi aikaa tutustua kaikkeen. Kuitenkin se oli päivän pituisissa suunnitteluissa ihan hyvä vaihtoehto, tarjosi lopulta enemmän elämystä ja fiilistä kuin osasi odottaakaan. Käytännössä ajettiin jokseenkin koko Tenojoki. Norjan puolelta se näkyikin hyvin, kun vesakot pidetään poissa näkymien edestä.
Kaarasjoella oli mekkokeli (vaikka housut jalassa tulikin liikuttua), melkoinen ilmastonmuutos verrattuna Berlevågiin muutamaa tuntia aiemmin!
Mukava ilta ja yö Kaarasjoella
Ravintola Storgammen
Vähän edullisempi hotellihuone? Avoimet ovet...
(Jos muuten haluat seurata tätä blogia, niin tämä blogit.fi on ihan kätevä - sinne jos kirjautuu ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa", niin saa aina tiedon, kun tulee uusia juttuja: https://www.blogit.fi/oma-aika )
