Oma Aika: huhtikuuta 2019

perjantai 26. huhtikuuta 2019

Kauden aloitus lumeen ja itsenäisyyden tarinat

Imatra on ollut esillä aiemmin lähinnä rockin merkeissä, mutta tällä kertaa esitellään Imatran elävyyttä nykyisyyden ja historian kautta.

Imatra ja markkinat

Tunnetuin nähtävyys on tietenkin koski, joka on kiinnostanut turisteja aina, jopa tsaarittaria. Imatralla on myös aika ajoin hyvin elävät markkinat, joilla on paljon pientuottajien tuotteita tarjolla. Makutestimme mukaan kaikki ovat todella suositeltavia!

Veteraanimuseo

Aivan Valtionhotellia vastapäätä on Veteraanimuseo - aivan ainutlaatuinen yksityinen museo, johon on koottu uskomattoman laaja kokoelma Suomen historiaa Ruotsin ja Venäjän vallan ajoista alkaen, niin Bobrikovin murhaa, monia taisteluita, kuin toista maailmansotaakin. Museon esittelee Reino Ikävalko, joka saa kaiken elämään!

Piponiuksen talo on Imatrankosken kauneimpia rakennuksia. Lääkäri Henrik Piponius teetätti sen vastaanotto- ja asuintalokseen vuonna 1925. Nykyisin talo kuuluu Eila Ikävalkolle, joka perusti siihen museon miehensä, sotiemme veteraanin, varatuomari Reino Ikävalkon kanssa. Talon emäntä Eila on entinen lotta. Museo on avattu yleisölle vuonna 2000. Museo on avoinna päivittäin klo 12-18 tai sopimuksen mukaan.

Molotov - Ribbentrop -sopimus

Valtionhotelli

Imatran Valtionhotelli on legendaarinen linna, vaikkakin linnanpuoli kaipaisi sisältä monin paikoin jo pientä pintaremonttia. Huoneet ovat kuitenkin niin tunnelmallisia! Sinällään "uudella puolella" huoneet ovat parempia ja edullisempia, mutta jos haluaa maksaa tunnelmasta, niin sitten linnan puolelle.

parvekenäkymiä yöllä ja aamulla

Omaa aikaa Imatralla

Kaikki moottoripyörät käynnistyivät talven jälkeen nappia painamalla. Dollylle oli syksyllä tehty iso huolto ja sen yhteydessä se oli maalattu (esitelty tässä jutussa!) ja sen pinnassa on "sata kiloa" glitteriä Nyt se säihkyy kuin tähtitaivas!

Pääkaupunkiseudulla oli huhtikuun alussa maa jo suurimmaksi osaksi paljaana ja muutaman "muuten vain ajelun" jälkeen tuli halu lähteä jonnekin. Kohteeksi tuli Imatra ilman mitään erityisempää syytä. Matkalla Hra Oma Ajan Wagner ylitti 300 000 kilometrin eli 300 miljoonan ilometrin (mim) rajapyykin. Siihen oli juuri tehty 300 000 kilometrin määräaikaishuolto ja sen oli todettu olevan edelleen täysin kunnossa, mutta yksi sytytystulppa oli vioittunut, moottori oli luultavasti käynyt liian laihalla ja sitä säädettiin. Siihen laitettiin myös Tribodyn-öljyt, minkä seurauksena sekä bensan- että öljynkulutus tippuivat selvästi. Hra Oma Ajan mielestä se kulkee nyt paremmin kuin koskaan!

Muutaman asteen lämpö tuntui riittävältä, mutta aamulla pakkasen takia kaikki oli jäässä - satulaa myöten!

Valtionhotellissa on tunnelmaa niinkuin linnassa kuuluukin! Kun huoneesta aukeaa ihana vanha parveke koskelle, niin sinnehän teki mieli mennä illalla, yöllä ja päivällä. Toki ulkonevalla, täysin avoimella parvekkeella on aika lailla "näytillä", siinä ei minkäänlaista näkösuojaa ole, mutta toisaalta siinä on täysin rinnoin uponneena historialliseen tunnelmaan ja maisemaan!

Tapasimme Imatralla myös paitsi VVM-yhteisömme jäseniä parin lasillisen ja mukavan yhdessäolon merkeissä, myös erään blogimme lukijan, joka tunnisti pyörät ja tuli juttelemaan - häneltä saimme vinkin tuosta Veteraanimuseostakin ja se oli hyvä vinkki! Oli ilo tutustua! Kiitos!

Loviisassa tauko Ungern ja Rosen linnoituksilla

Handy Plate testissä - ja se on osoittautunut todella hyväksi: mahtuu taskuun ja narun ansiosta sen saa alle ja alta pois satulassa istuen! Se on suomalaisten motoristien kehittämä! Niitä myydään monissa paikoissa eikä se ole kallis, tässä enemmän tietoa