 |
| Pienikin pärjää isojen välissä pidemmälläkin reissulla... |
Kesäloma on nyt takana ja ensimmäinen työpäiväkin, ja hyvillä mielin. Hra Oma Ajalla työt alkavat vasta ensi maanantaina. Ennen loman alkua Prätkäpaja tarkasti ja perushuolsi pyörät. Sitten nelisen viikkoa ajelua ympäriinsä Ahvenanmaan ja Jäämeren välillä, täysin sekalaisessa järjestyksessä. Aamulla aina katsottii säätiedot eli missä näyttäisi olevan hyvä sää.
Tietysti on ajettu monia muitakin lenkkejä tänä vuonna ja niistä on jo juttujakin, mutta näistä lomareissusta on vasta kaksi juttua eli Iisalmi ja hotellilaiva Wuoksi ja Ahvenanmaan Cruising ehditty tehdä. Kuvia on tuhansittain odottamassa. Uudesta Sonyn Action Camerastakin hajosi lopulta laukaisin kotimatkalla - onneksi vasta silloin! Jos joku lukija on Sonylla töissä, niin takuukorjaukseen olisi tulossa...
Mutta kun ilometrejä tuli paljon enemmän kuin pyörien huoltoväli, niin jotain ehti sattuakin, tai lähinnä pitäisi vähän seurata tiettyjä huoltojuttuja eikä vain ajaa ja nautiskella... Onneksi pika-apua sai!
Yks kaks Kajaanissa Viivi huomasi, että ketjuthan pitävät hassua ääntä. Ne olivat venyneet ja rattaatkin olivat kuluneet aika pahasti, vaikka lähtiessä (7000 km aiemmin) ne vielä näyttivät ihan kelvollisilta. Onneksi VVM:n Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon opastusvastaava tiesi huollon.
Kajaanissa Laatukone Oy hyvänä palveluna ensin pikatyönä välittömästi kiristi ketjut, mutta päivän 600 kilometrin lenkin jälkeen ne olivat taas venyneet lisää ja löysällä. Näin oli ennakoitukin ja pyörä jätettiin illalla sovitusti Laatukoneeseen, joka sai seuraavaksi päiväksi uudet ketjut ja rattaat, asensi ne ja vaikka tällaiset pikatilaukset ja -työt tulivatkin kalliiksi, niin matka jatkui ja sille ei hintaa voi laskea! Vielä kun ketjut olisivat olleet kultaiset, kuten tähän asti... sopisivat paremmin vanteisiin kuin nuo harmaat.
Myöhemmin Rovaniemellä osui silmään, että takarengas näytti pahalta - sieltähän alkoivat kankaat hiljalleen pilkottaa! Karkeat tiet ja miljoonat ilometrit... Mistä saa renkaan heti alle viikonloppuna? Onneksi tämän blogin lukija, joka on ollut iloksi ja avuksi aiemminkin, vastasi hätähuutoon ja tunnissa(!!!) oli uusi kumi alla! Lukijamme pyynnöstä Lapin Kumi Oy:n päivystäjä avasi valtavankokoisen liikkeen ja sieltä löytyi täsmälleen oikeankokoinen rengas alle! Kalliiksihan se päivystyksen käyttö taas tuli, mutta mikä tärkeintä - taas matka jatkui...
Kaikille vinkki: jos tulee rengasongelma tien päällä, niin numerossa 020 320 050 on valtakunnallinen 24 h rengaspäivystys! Sieltä löytyy lähin päivystäjä.
SähköhäiriöPieni pysähdys Tuusniemen lähellä kartan katsomiseksi - ja sen jälkeen Dollyn startti ei pyörinyt. Sulake oli palanut, ja uusikin sulake paloi heti jos painoi starttia tai koetti työntää pyörää käyntiin. Hra Oma Aika ei oikein edes enää jaksa työntää. Mistä apua, kun olet pienellä tiellä jumissa? Pikahälytys VVM:ään ja sieltä tuli heti numero, johon soittaa. MP-huolto Lekasteel Oy toimii Kuopiossa, mutta omistajalla on kotihalli Tuusniemessä.
Niinpä Kotimatkallaan Hra Lekasteel poimi Dollyn mukaansa ja vei kotihalliinsa ja Viivi meni Hra Oma Ajan kanssa syömään Tuusniemelle, ja ei ehtinyt edes pizza tulla pöytään, kun jo tuli soitto: Dolly on kunnossa! Superpalvelua!Siinä oli vain joku johto ajan kanssa vuosien kuluessa jotenkin hiertynyt rikki ja löi oikosulun. Samalla Lekasteel tutki pyörän muutoinkin ja huolsi reissussa rähjääntyneitä paikkoja ja antoi vinkkejä tulevia huoltoja varten. Jokainen puute näytettiin vielä henkilökohtaisesti eli ei jäänyt epäselvyyttä, mistä on kyse, oliko syytä jotain tehdä ja mitä oli tehty. Ja tässä huollossa ei veloitettu mitään lisiä, ei päivystystöistä eikä iltalisiä eikä mitään! Aitoa motoristihenkeä parhaimmillaan.
Huollot PrätkäpajassaPaitsi ennen reissua, niin myöhemmin kesken reissuakin oli tosiaan tarve saada määräaikaishuollot tehtyä, sen verran lyhyet huoltovälit vanhoissa pyörissä.
Pieni vaatteidenvaihtotauko kotona, pyörät kaatosateessa suoraan Prätkäpajaan ilman ajanvarausta ja pyyntö huoltaa pyörät ennen viimeistä lomareissun osaa. Nopeasti pyörät silti saatiin työn alle, kun päivien pituutta ei Prätkäpajassa taideta kauheasti laskea... eikä sielläkään laskuteta ylimääräisiä. Kyllä taas kelpasi lähteä liikkeelle ja hyvältä maistui ja tuntui... Prätkäpajan ainoa vika on se, ettei niitä ole kuin yksi!
Valtavasti vielä kerran kiitoksia kaikille, huolloille ja pikahuoltojen järjestäjille! Kyllä kelpasi sitten taas reissussa juoda vaikkapa mojito Varkaudessa!
Hieno matkakertomus taas kerran. Kiitos siitä!!
VastaaPoistaNyt on niin kivat kuvatkin, ettei pikkuäksien puuttuminen edes haittaa. (Kovin paljoa) :)
Matkakertomuksia on tulossa monia tältä reissulta... :)
PoistaMonta hienoa paikkaa ja kohdetta ja erilaista reitti-ideaa tulossa :)
Noilla varkauden vaneripakeilla tuli käytyä itekki istumassa ja syömässä illallinen.
VastaaPoistaVaan kyllä motoristin, myös naispuolisen, perustaitoihin pitää kuulua ketjujen kiristys tien päällä ihan pyörän omilla työkaluilla. Mars opettelemaan, Prätkäpajan pojat varmaan neuvoo :-).
VastaaPoistaJa se venyminen on muuten ensimmäinen merkki siitä, että ketjut ovat tiensä päässä.
Koko ajan oppii kaikenlaista :) . Tärkeintä olisi ollut paljon aiemmin huomata, että ne rattaat olivat lopussa, ja sama juttu sen renkaan kanssa.
PoistaMoottoripyöräily on osittain myös filosofiaa.
PoistaTalven pimeinä iltoina kannattaa lukea teos "Zen ja moottoripyörän kunnossapito" Vai onko jo luettu?
Monet kehittyvät viat oppii oppii kuulemaan jo äänestä tai tuntemaan muuttuneesta tärinästä kauan ennen ongelmia.
Ei muuta kun turvallisia ilometrejä vaan lisää.
Ihme kun hra lekasteel ei laittanut turboa dollyyn ootellessa, kaikki vapaasti hengittävät pitäis kieltää lailla, jopa kasvit sanoi jo mopoiässä��
VastaaPoistaHienoa tarinaa jälleen ja erittäin hyvä että apua löytyi tarvitsevalle noin pikaisesti!
VastaaPoistaLisää ilometrejä Viiville ja Herralle!
No vähän samaa mieltä eräänkin kirjoittajan kanssa siitä, että kyllä noiden motoristivuosien jälkeen pitäisi osata ketjut kiristää, mutta toisaalta Viivin tarinoita täällä vuosia seuranneena, täytyy todeta, että ei siinä tarvii kuin hiukan aikaa istuskella tienpielessä, niin jo kohta on tutut kivat pojat auttamassa, IHME. Ei tuu pojat auttaamaan keski-ikäistä pulskaa poikaa tienpieleen, toisaalta eivätpä puristele tisseistäkään taukopaikoilla ja messuilla.. ;)
VastaaPoistaVaan ei korjaamokaan saa täysiä pisteitä, jos tarkasti ja perushuolsi pyörät ennen reissua ja matkalla loppuu ketjut ja renkaat. Ettei vaan pajalla pälyilty enemmän kuskia, kuin pyörää..?
No niin on, paljon on vielä opittavaa, vaikka kolmatta kautta ajan. Minä en kauheasti korjaa enkä rakenna mitään, mutta varmaan jos joku opettaa, niin opin tarvittavat.
PoistaKade ei kannata olla, kukaan ei pysähtynyt auttamaan eikä edes kysymään mitään, kun olin tienposkessa... mutta onneksi on ystäviä, oma yhteisö ja hyviä firmoja, jotka auttavat!
Huollossa kaikki näytti vielä ihan hyvältä, mutta sen jälkeen olin siis ehtinyt ajaa yli 7000 kilometriä ja siinä ehtivät sitten kulua niin rattaat kuin rengaskin. Olisi pitänyt tarkistaa useammin samalla kun rasvaan ketjuja. :)
Me ei kohta saada niitä pikku-Äxiä jos vaan moititaan....
VastaaPoistaEiköhän ne ketjut/rattaat/renkaat tule jatkossa tarkastettua keskivertomotoristia useammin ja tarkemmin tämän kokemuksen jälkeen.
Yritän ainakin... ellei vaan taas innostu ajamaan ja ajamaan ja ajamaan... :)
Poista