Kevättä valmistellessa...

Kevät on ihan kohta täällä eikä oikein muutakaan juttua ole mielessä eikä reissuja vielä voi tehdä, niin olkoon tämä pieni täytejuttu kevääseen valmistautumisesta. Ovatko kaikilla pyörät valmiina uuteen kauteen ja uusiin ilometreihin?

Syksy päättyi Viivi II:n osalta käyntihäiriöihin. Ikiluotettava ja pomminvarma CX sammui kesken ajon. Autoliiton hinausauto vei sen Prätkäpajaan. Siellä se käynnistyi seuraavana aamuna, mutta jonkun ajan päästä lämpimänä se alkoi kiukutella eri tavoin. Prätkäpaja sanoi suoraan, että vikaan liittyvät osat vaativat koneen irrottamisen ja koska siellä tiedetään pienoiset talousvaikeutemme, sanoivat sen tulevan vähän kalliiksi Viivin ja Hra Oma Ajan varoihin nähden, eli jos olisi tiedossa joku kaveri, joka voisi sen tehdä, niin varmaan kannattaisi kysyä. 

Onneksi tuttavapiiriin kuuluu Suomen Mr CX, tunnetun Tuumaustauko-blogin pitäjä, joka halusi auttaa ja saada talveksi jotain puuhaa. Ajamalla se tietenkin piti huoltoon viedä - eikä se mennyt ihan ilman haasteita. Uskomattoman huolellisen huollon voi lukea Tuumaustauosta, jos osaa puhua tekniikkaa: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4.  Siellä se valmiina nyt Ylöjärvellä tallin nurkassa odottelee, että suola lähtee tieltä ja se pääsee takaisin kotiin.

"Oli Prätkäpajan puolesta venatkin säädetty niin hyvin, ettei yksikään cxsistäni ole käynyt noin tasaiseen ilmaan tikityksiä. En oikein keksi mitä siinä voisi enää huoltaa. Kaikki pelaa hyvin." Tämä oli CX-gurun vastaus, kun Hra Oma Aika kaiken jälkeen kysyi, että eikö voisi vielä huoltaa jotakin... CX-gurukin alkoi puhua Hra Oma Ajalle kuten Prätkäpaja, että hänen epäilemiään vikoja eivät mekaanikot osaa korjata, pitäisi olla psykologeja... Mekaanikot eivät millään usko, kun Hra Oma Aika epäilee, että prätkät ovat rikki tai ainakin hajoavat ihan kohta!

[Hra Oma Ajan huomautus: Olen Prätkäpajalla myös monasti huomauttanut ja vaatinut korjauksia, koska pakoputkista tulee hiukan eritavoin pakokaasua. Kun kymmenennen kerran Prätkäpaja oli kaikki säädöt zekannut ja vakuutti, että ovat tismalleen kohdillaan ja että kyse on putkista ja ne yhdistävästä H-palasta ja ettei asialla ole mitään merkitystä, olen hiljalleen melkein alkanut uskoa, että tuo on ehjä.Tuohon pitäisi kyllä saada valkosivurenkaat. Kulkisi paljon paremmin sitten...]

Wagner toimi edelliskauden hyvin eli noin 40 000 kilometriä eli 40 miljoonaa ilometriä, mutta syystalvimasennuksessaan Hra Oma Aika keksi, että Wagnerista hajoaa kohta vaihdelaatikko, koska ykkönen on joskus jäykkä ja joskus ei. BMW-guru Reijo Myllymaa sanoi, että noissa on niin vahva vaihdelaatikko, etteivät ne yleensä hajoa, että niissä on korkeintaan ehkä laakerisyöpä. Sen sanan kuultuaan Hra Oma Aika lähetti Wagnerin välittömästi vaihdelaatikkoremonttiin, koska siinä varmasti on laakerisyöpä. 

Onneksi VVM-järjesti kuljetuksen Hämeenlinnaan. Ensimmäiset ilometrit Hra Oma Aika sentään ehti ajaa ennen Wagnerin siirtymistä kuljetukseen. Wagner käynnistyi talven jäljiltä kivuttomasti, vaikkei sillekään tehty talviksi muita huoltotoimia kuin sammutettiin moottori.

Dolly? Viivi keksi ihan kesken muiden menojen, että nyt pitää koukata katsomaan Dollya. 

Dolly lähti käyntiin heti ja kävi nätisti. Kaikki tuntui toimivan hienosti. Mutta se oli pölyinen! Se piti pestä. 

Päällä olleet vaatteet eivät ehkä olleet ihan sopivimmat pesuvaatteiksi... ja sitten uudelle nahkahameelle roiskuikin pesuvettä ja piti vaihtaa hame. Ainoa autossa ollut varahame oli lyhyt nahkahame. Siis todella lyhyt. Kun siellä tallissa liikkui muitakin, niin pesu ehkä hiukan herätti huomiota... No, niinhän tämän bloginkin varsinaisen tarkoituksen lisäksi yksi tarkoitus on tuoda iloa ja hyväntuulisuutta kaikille...  

Dolly on on ihan valmis kevääseen ja niin on Viivikin!