Japsistarat järjesti 25-vuotisjuhliensa kunniaksi jäsenilleen risteilyn Tukholman prätkämessuille. Sinne piti tietysti lähteä mukaan, kun ei aiemmin ole tullut käydyksi. Matka järjestelyineen oli ensiluokkainen - hytit, ohjelmaa laivalla, kuljetukset ja pääsy messuille, ohjelmaa messuilla - kaikki toimi hienosti.
Tukholmassa meidän isäntänämme toimi Classic Honda Club Sweden. Tämä oli ensimmäinen virallinen kontakti yhdistysten välillä ja jatkostakin sovittiin.
Sinänsä oli kyllä pieni yllätys, että Ruotsissa ei kaikki ole isompaa ja hienompaa - messut olivat kooltaan ehkä kolmannes Helsingin messuista eikä Stockholmsmässankaan ollut yhtä hieno paikkana. Katsottavaa riitti silti! Väkeäkin oli ihan samanlainen tungos kuin helsingissä lauantaisin messuilla yleensä on. (Oma aika)
Tässä vähän kuvia messuista - kuten aina, vähän painottuen vanhoihin, mutta olipa ihan kiinnostavia uutuuksiakin!
Aloitetaan videolla:
Onhan kaikki nyt varmasti mukana...?
Erilainen näkemys matkapyörästä?
Saahan sitä haaveilla - ei uskaltanut edes kysyä hintaa... mutta punaiset ajosaappaat!
Loka-vettä, ja maistui hyvälle... :D
Tässä Honda CBX:n ja GoldWingin välissä olisi pitänyt olla CX - kuka tietää, että miksi? :)
Japsistarat
Masa järjestää ihan mitä vain!
Siljallakin Japsistarojen reissu oli huomioitu
Classic Honda Club Swedenin standillä
Viirin luovutus
Uuden yhteistyön ja tuttavuuden alku - Japsistarat ja Classic Honda Club Sweden
Omaa aikaa: Oma reissu
Oma reissu oli hyvin lähellä jäädä toteutumatta. Torstaina, päivää ennen lähtöä, Hra Oma Ajan terveys romahti. Kaikki rasitus on normaalistikin kiellettyä, mutta nyt tilanteena oli täydellinen voimattomuus ja rauhallinenkin kävely aiheutti rytmihäiriöitä, rintakipuja ja tajunnan hämärtymistä. Muutama ystävä kehotti Viiviä soittamaan jo ambulanssin, mutta perjantaina Hra Oma Aika soitti itse - taksin satamaan. Reissua ei peruta. Maailman jääräpäisimpiä ihmisiä, jos saa jotain päähänsä. Viivi oli epäluuloinen eikä aiheetta, sillä vasta taksissa Hra Oma Aika myönsi rintakipujenkin yhä jatkuvan. Käytännössä hän sitten makasi hytissä koko ajan. Japsistarojen iltatapahtumaankaan ei ollut mitään asiaa edes yrittää.Vaikka laivalla oli ystäviä ja tuttuja enemmänkin, ja Viivillä oli mukava istua iltaa heidän kanssaan, niin mielessä oli huoli. Risteily ei ollut niin rentouttava kuin olisi voinut toivoa. Muutama ihan tuntematonkin tunnisti ja tuli juttelemaan, mikä oli tietenkin ihan piristävää.
Lauantaina kuitenkin Hra Oma Aikakin lähti mukaan messuille muiden kanssa. Liikkuminen oli yhä vaikeaa, mutta kuinka ollakaan, vähä vähältä prätkien vaikutus alkoi vaikuttaa - iltaan mennessä sydän oli täysin rauhoittunut! Paremmissa tunnelmissa söimme rauhallisesti Silja Symphonyn italialaisessa à la carte -ravintolassa ja ruoka oli aivan parasta mahdollista. Muutoinkin Siljan taso korostui, kun edellinen risteily Vikingillä ei mennyt ihan viimeisen päälle etenkään ruokailun suhteen, vaikka kivaa olikin. Henkilökunnan joustavuus mihin tahansa toiveisiin oli suorastaan ilmiömäistä.
Muutoin ei kauheasti omaa ohjelmaa laivalla vietetty, ymmärrettävistä syistä.
Helsinki Limon Audi vei satamaan mukavasti
Ducati on vaan niin... se ääni...
Kawasta ylsivät jalat jopa maahan, hmmmm...
Uusi drinkkituttavuus aperitiiviksi
Superhyvää sienikeittoa!
Superhyvä Filet Mignon!
Superhyvä hummeripasta!
Vielä jälkkäriksi mojito!
