Mutta kuka jaksaa ajaa Kakkostietä? Sitä tylsempi ei taida olla kuin Kasitie. Motoristit ovat yleensä sellaisia ihmisiä, joille mutkat matkassa ovat Se juttu. Tälle reitille osui uusiakin mutkia ja mennen tullen oli myös VVM-seuraa. Kaikenlaista pientä nähtävää ja kuvattavaa riitti, kun ajoimme Punkalaitumen kautta ja pikkuteitä Kokemäeltä jokivartta eteenpäin. Kauvatsan kautta kannattaa ajaa kahdesta syystä: Mutkatiet ja Kauvatsan Gulf - Gulfit kun ovat tunnelmallisia aikamatkoja "vanhoihin hyviin aikoihin".
Ainoa etukäteen päätetty kohde oli Leineperin ruukki, joka jostain syystä jäi välistä kaikilla aiemmilla Poriin päätyneillä retkillä kuten tämä retki Poriin ja Raumalle. Ruukilla tapaavat alueen motoristit kokoontua, mutta syyskuussa viikonloppuna oli hiljaista. Ruukista löytyi silti kahvilan lisäksi seppä, jolta olisimme saaneet unelmiemme takorautanaulakon, mutta ei se ihan mahtunut sivulaukkuihin eli ostamatta jäi...
Porista kiersimme rantaa pitkin Merikarvialle. Eteen paukahti hirvi, mutta paniikkijarrutus onnistui. Takarengas käväisi lukossa ja pyörä vähän heilahti, mutta tilanne oli hallinnassa molemmilla VVM-naisilla. Viimeisenä ajanut Hra Oma Aika varmaan säikähti enemmän eli miten ensimmäisen kesän motoristilta tilanne hoituu... No, aiemmin sama onnistui peurankin kanssa, silloin ei törmäysväliä jäänyt kuin 1-2 metriä. Sääli, ettei hirvestä ehtinyt ottaa kuvaa, on se niin komea eläin!
Merikarvia oli kiinni, niinkuin tietenkin koko Suomi kesä-heinäkuuta lukuunottamatta... No sieltä pääsi suht kivoja teitä Parkanoon, jossa saimme sattumalta vastaantulleelta veeveeämmäläiseltä vinkin meille uudesta tiestä Virroilta alaspäin, ja olikin upeita maisemia.
Valkeakosken jälkeen eredyimme katsomaan kelloa ja tuli mieleen, että kotona pitäisi olla kohtuu pian. Otimme aikaa kiinni moottoritien ohituskaistalla sen verran, että jo ennen Riihimäkeä saatoimme palata pienemmille teille. Motari vain on niin tylsää...
Isoimman kartan saat tästä linkistä
Teuro - Huittinen
Huittinen - Kauvatsan Gulf - Leineperi
Välipalaksi marjoja tienposkesta
Leieperin ruukkialue
Porista Merikarvialle ja edelleen Parkanon kautta Virroille
 |
| Pyörät vaihtoon? Osa 1... |
Pyörät vaihtoon? Osa 2
Virroilta mutkapätkää Ruovedelle
Omaa aikaa Porissa
haluaisin "niin" vaihtaa sun kanssa tarroja :P
VastaaPoista-arppa
Entäs kiiltokuvia? :D
PoistaOlipas taas kivoja juttuja ja hienoja kuvia! Kuvakulmat kunniaan. :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaOot sä Viiva vaan niin hemmetin nätti
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaHienon näköisiä ajoreittejä, joista muutamat kurvit tiivistyvät mielikuvituksessa niin eläväisen lämpimiksi, että niitä tekisi mieli koskettaa ja suorastaan puristella ja tunnustellla... niiden painoa... hmmm... Mutta tuo viimeinen pikkuäksä, joka on varustettu peräti kahdella VVM:llä herättää kysymyksen: "Onko Viivi-rouva tietoinen siitä että VVM eli valtiovarainministeriö on Hesarin mukaan jäänyt tänään kiinni "tietojen peittelystä" kun se ei julkistanut vero-osaston antamaa tyrmäävää lausuntoa hallituksen ajamasta hallintarekisteristä?" Miksi Puistolan VVM syyllistyy nyt mstb:ssa tarvittavien olenaisten kuvallisten tietojen peittelyyn? Kysyy Puistolan VVM ry:n, eli Valitettavan Vakavat Mstb:oijat ry:n ainoa jäsen, Alistair MacWänkki.
VastaaPoistaHämärähommia...? :D
PoistaMukava matkakertomus taas piristämään marraskuista harmautta, ja tietenkin Viivin kuvat. Viivin ihana naisellisuus näkyy juuri siinä, että aina voi reissuun pakata vähän naisellisempaa asua. Näin meillä myös vaimo toimii.
VastaaPoistaHei. Osuin sivuillenne. Hyviä kuvia kauniista maisemista ja nähtävyyksistä. Kannattaisi tehdä näillä businestä.
VastaaPoistaHei ja kiitos! Tämä on vain tällainen "hyvän tuulen" blogi, ei minkäänlaista bisnestä... vaikka joskus on tullut viestejä, että kirjoitettaisiin rahasta jostain asiasta. Ollaan vain kuvattu ja kirjoitettu mistä on tykätty. :)
Poista