Prätkä meidän, joka olet tallissa...

Epäuskoa... kesäkö loppumassa...?

Sellainen kumma epäilys valtasi ajellessa mielen, että jokohan kesä alkaa loppua? Kun silta oli jäinen ja luminen. Johtuukohan tämä tuntemus jonkin vitamiinin puutteesta?

Jotain valkoista oli pelloillakin, mutta sehän oli varmaankin vain kalkkia. Olihan sentään kesäisesti 1-3 astetta lämmintä. Rannikolla paistoi aurinko, mutta Hyvinkään seutuvilla oli kohtalainen sumu. Aika sumussa se on tuo 25 000 ajettu etunenkin, kostealla tiellä ei pidä lainkaan. Kulutuspintaa siinä on, mutta lähtee lipsumaan pienessäkin vauhdissa, jollei tie ole kuiva. Niin hiljaa piti mennä märkiin kurveihin, että piti miettiä, josko taluttamalla menisi nopeammin...

Melkein pitää miettiä, että kausi lähestyisi loppuaan. Melkein. Aamulla tietenkin töihin prätkällä.

Marraskuiset ajomaisemat

Prätkällä töihin edelleen, tietenkin, ja kaunista maisemareittiä ajellen. Lukijoiden iloksi piirsimme Suomen kauneimmat marraskuiset kesämaisemat tähän näytille. Huomatkaa kuvassa erityisesti luonnon monimuotoisuus ja kauneus sekä rakennusten kauniit arkkitehtoniset yksityiskohdat. Viivi makaa alastomana kuvassa vasemmalla, Hra Oma Aika kuvaa pääskysiä oikealla, kuten tietysti katsojat heti huomaavatkin.