Mikä ajoasento on kenellekin paras, riippuu tietenkin henkilöstä, mieltymyksistä ja ajon tarkoituksesta. Ja tyylistä. Ihan huvikseni katselin tällaisesta osoitteesta http://cycle-ergo.com/ ajoasentoja. Meillähän ajo on lähinnä matka-ajoa kaksi päällä ja pienten mutkateiden suhteellisen maltillisilla nopeuksilla. Matkaergonomian kannalta merkitystä on pystykulmalla ja toisaalta tietysti jalkojen kulmalla. Loivat kulmat tuovat matka-ajoon mukavuutta, kun taas sporttisemmassa ajossa tiukempi kulma parantaa hallittavuutta. Viivi II:n satula on suhteellisen väljä ja kuskille sopii pieni etukeno, koska mitään varsinaisia katteita eikä pleksejä ole.
Bemarin vakiosatula on ehkä hieman yllättäen pituussuunnassa tiukempi, mutta siihen tehtaan pleksin ansiosta sopii pysty ajoasento. Etenkin kun vaihdoimme siihen tehtaan mukavuussatulan (joka tuo myös pituussuuntaan lisää tilaa), niin sillä jaksaa väsymättä olla liikenteessä koko päivän. Bemarissa kuskin jalkojen kulma on sen hieman tiukempi, että se soveltuu hieman ripeämpäänkin ajoon. Itse asiassa allekirjoittaneen sirojen 44/45 -kokoisten saappaiden kärjet ovat asvalttia saaneetkin maistaa, tosin siinä vaiheessa viimeistään ANR (automaattinen nopeudenrajoitin) puuttuu peliin. Selkeästi väljempää on Goldwingissä, kun taas sporttisemmissa pyörissä on tavoiteltu optimointia huomattavasti vauhdikkaampaan menoon. Hyvä huomata, miten Gildwingissakin ajoasento on kehittynyt. Nykyinen BMW 1600GTL on siihen verrattuna aavistuksen sporttisemmalle ajoasennolle säädetty eli voinee sanoa, että pieni ero ajoasennoissa on Bemarin ja Wingin välillä säilynyt 80-luvulta 2010-luvulle. Jos uusia pyöriä katsoo, niin meidän makuumme voisi olla Hondan uusi CTX 1300, koska siinä ei ole meidän makuumme liikaa katetta ja muovia ympärillä. Tosin siinä tapit ovat ehkä vähän turhan edessä kuskin makuun. Kuvissa on lähinnä meille tutumpia pyöriä ja yksi muuten vain mielenkiintoinen uutuus. Kaikissa kuvissa kuskin pituudeksi on asetettu 182 senttiä/6 ft ja matkustajalle 160 senttiä/5,2 ft.
Viiville pyörä?
Jos Viivi ostaisi oman pyörän, sen pitäisi olla paitsi hyvin halpa, myös todella matala, jotta kengät jalassa 160-senttinen yltäisi maahan satulasta. Ajoasentokin saisi olla suht pysty. Muutamia vaihtoehtoja on mietitty, tässä esimerkkejä:
Sitten pitäisi vielä jonkun osata opettaa Viiviä ajamaan - mopot, autot ja kuorma-autot sujuvat Viiviltä hyvin, mutta prätkistä ei kokemusta... EDIT 3.1.2014: Ongelma taisi ratketa - ei se maahan yltäminen vaan vaihtaminen ja pyörän liikuttelu ei jalkapöydän rikkinäisyyden takia taida ilman suuria kipuja onnistua eli taitaa Viivi pysyä tarakkaharakkana. Sinänsä esimerkiksi CB500 olisi ilmeisesti ollut mainio ensipyörä:
Vanhamoto kiittää ja toivottaa lukijoilleen hyvä uutta vuotta! Toivottavasti tuleva kesä on yhtä hyvä kuin 2013 ja saamme aiempaa parempia juttuja ja kuvia. (ks. myös Hyvän joulun toivotus!)
Monilla keskustelupalstoilla on ollut vääntöä motoristien pukeutumisesta. Joku pukeutuu neonväreihin ja toiselle musta nahka on ainoa oikea. Loput siltä väliltä. Toiset vannovat tyyliin, toiset turvallisuuteen. Toisinaan keskusteluissa tulee esille, että vaikuttaako se pukeutuminen edes turvallisuuteen, onko siitä muka tutkimuksia? Lisääkö näkyvä pukeutuminen turvallisuutta vai onko se vain hölmön näköistä?
Luonteeni on niin tiedonhaluinen, että pitihän se zekata. Suomeksi ei heti tullut tutkimuksia vastaan, mutta Lontoon kielellä vaikka kuinka paljon. Tutkimusten perusteella ei ole epäilystä, etteikö pukeutuminen vaikuta motoristin näkymiseen, havaittavuuteen ja sitä kautta turvallisuuteen. Mutta ei se millään tavalla autuaaksi tekevä ole! Paras jo heti alkuun sanoa, että jos järjettömät ulosajot, kännissä ja/tai pilvessä ja monasti myös varastetulla pyörällä onnettomuuden ajaneet saataisiin pois tilastoista, niin ne olisivat huomattavasti kauniimpia. Noissa onnettomuuksissa ei pukeutumisen värikkyys paljon paina. Sen jälkeen vasta tulevat "puusilmäautoilijoiden" aiheuttamat onnettomuudet.
Taannoin tein pientä selvitystä itse moottoripyöräonnettomuuksien kehittymisestä ja helppo oli havaita, että onnettomuuksia on nyt paljon vähemmän kuin ennen, ja jos suhteutetaan pyörien määrään, niin ero on valtava. Se selvitys on tässä jutussa.
Pelkkä näkyvä pukeutuminen ei riitä
Tutkimusten mukaan olennaista on, että värin tulee erottua ympäröivästä taustasta. Mustakin erottuu hyvin, jos kaikki muu on valkoista ympärillä. Normiolosuhteissa huomiovärit kuten neonkeltainen lisäävät huomattavasti näkyvyyttä ja turvallisuutta - mutta vain tietyissä tilanteissa. Ne lisäävät turvallisuutta kohtaamistilanteissa eli ne havaittiin tutkimuksissa esimerkiksi edestä ja etuviistosta hyvin, huomattavasti aikaisemmin kuin tummiin pukeutuneet. Esimerkiksi sivusuunnasta tullessa apua ei ollut, mikäli autoilija ei päätään kääntänyt. Varsin loogista. Näkemisestä sinänsä on paljon hyviä tutkimuksia eli miksi ihminen ei näe (vaikkapa tässä http://www.londoncyclist.co.uk/raf-pilot-teach-cyclists/).
Erityisesti neonväristen tai muuten kirkkaiden vaatteiden erottuvuudesta on huomattavasti apua "kirjavassa", monivärisessä ympäristössä. Toisaalta esimerkiksi eräillä amerikkalaisilla (suorilla ja tasaisilla) valtateillä, joissa kohtaavan moottoripyörän taustana on vain kirkasta taivasta, musta erottui paremmin. Ratkaisevaa on värin erottuminen ympäröivästä taustasta, kuten jo mainittu.
Hyvä myös muistaa, että pimeällä neonväritkään eivät tuo etua muihin valeisiin väreihin, sillä ne kaipaavat toimiakseen uv-säteilyä, eikä sitä öisin lampuista tule. Pimeällä eniten erottuvuutta tuovat heijastavat pinnat - valojen jälkeen, tietenkin.
Tutkimusten mukaan riski vammoja tuottaviin tai kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin vähenee merkittävästi, mikäli motoristi käyttää heijastavia tai fluoresoivia vaatteita (tiputtivat riskiä 33-37 %), valkoista tai vaaleaa kypärää (24 %) ja valoja päiväaikaankin (27 %).
Huomioväreistä on siis apua, mutta...
Muuan amerikkalainen toimittaja kirjoitti erääseen näistä tutkimuksista vedoten, että "Motoristit haluavat ja odottavat autoilijoiden huomaavan heidät, mutta pukeutuvat tummiin väreihin eivätkä ota itse vastuuta omasta turvallisuudestaan tekemällä muille vaikeaksi havaita heidät". Minusta tuo on turhan provosoivasti ja jopa vähän kukkahattutätimäisesti sanottu, etenkin jos ottaa huomioon moottoripyöräilyn luonteen - siinä on aina isompi riski satuttaa itsensä kuin vaikkapa autoillessa. Jokainen osaa oman riskinsä asemoida harkintansa mukaan - jos tyyliin ei sovi vaikkapa neonkeltainen tai valkoinen, niin sitten se vain on niin.
Tutkimusten mukaan on siis selvää, että pääsääntöisesti esimerkiksi neonkeltaiseen pukeutumalla voi lisätä turvallisuuttaan ja missään olosuhteisssa siitä ei ole haittaa. Tyyli onkin sitten aivan eri asia, tarkemmin sanottuna makuasia. Omasta mielestäni neonkeltainen pukeutuminen sopii aika heikosti vaikkapa H-D-kuskien tyyliin, se ei sovi kauhean hyvin vaikkapa Viivi II:n tyyliin (vanha Honda), mutta Wagnerin kanssa se onkin ihan ok (vanha matka-BMW).
Omat kokemukset? Pelkästään neonkeltainen kypärä tuntuu lisänneen huomattavasti näkyvyyttäni ja tuntuu vähentäneen "läheltä piti" -tilanteita. Neonkeltainen ajotakki lisäsi tätä subjektiivista kokemusta. Kaikkein ratkaisevimpana pidän kuitenkin ennakoivaa ajotapaa ja mielikuvaa, että olen joka tapauksessa täysin näkymätön autoilijoille ja koetan ajaa sen mukaan. Samaa tietenkin voi suositella muillekin. Tyylistään voi pitää kiinni!
Hondan tyyliin neonkeltainen ei oikein sovi.
Biimerin kanssa neonkeltainen menee ihan hyvin.
Lisäys 4.12.2013 Liikenneturvan videoita:
Mutta mikään ei atuta, jos autoilija ei katso edes eteensä!
Lähteet muun muassa:
Motorcycle rider conspicuity and crash related injury: case-control study. Wells S., Mullin B., Norton R., Langley J., Connor J., Lay-Yee R., Jackson R.
Attention and search conspicuity of motorcycles as a function of their visual context. Gershon P, Ben-Asher N, Shinar D
Low Conspicuity of Motorcycles for Car Drivers: Dominant Role of Bottom-Up Control of Visual Attention or Deficit of Top-Down Control? Rogé J., Douissembekov E., Vienne F.
The Hurt Report: Department of Transportation's National Highway Traffic Safety Administration.
Enhancing Motorcycle Conspicuity Awareness in Iowa: Center for Transportation Research and Education (CTRE) at Iowa State University.