sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Moto Guzzit Syökerin tuvalla ja viihdy Vihdissä


Jo pitkään on suunnitelmissa ollut mennä katsomaan Moto Guzzien tapaamista Vihtijärvelle Syökerin tuvalle. Paikka on tietysti suosittu ja tuttu taukopaikka motoristeille muutenkin, mutta keskiviikkoisin siellä on erityisesti Moto Guzzeja. Siispä suuntasimme sinne.

Hiljaista oli. Muutama pyörä, mutta ei yhtään Moto Guzzia. Laitoin viestiä ystävälleni Guzzimiehelle, että eikös Moto Guzzit kokoonnukaan Syökerin tuvalla. Vastaus oli, että kyllä kokoontuvat, mutta keskiviikkoisin. Viivin kanssa tarkistimme kännyköistä tilanteen ja se sai uuden käänteen - muu maailma elikin tiistaita, me keskiviikkoa. Kummallista. 

No, eipä siinä auttanut kuin tarkistaa Vihdin ajotiet ja mieleen tuli Juicen laulu Lady of Pain. Siinä Juice laulaa tilanteesta, jossa kaikki on aika onnettomasti, "eikä mikään mene mitenkään, ei edes pieleen". Siinä tilanteessa hän päätyy tulokseen, että "mä taidan muuttaa Vihtiin". Juice ei tietääkseni ollut motoristi, mutta jos olisi ollut, niin kyllä se mieli siitä olisi kirkastunut - sen verran täynnä kivoja pieniä mutkateitä Vihti on. Tiet muistuttavat hiukan Viivin ihoa - ne ovat enimmäkseen sileitä ja kulkevat kumpuilevassa maastossa, mutta paikoin saattaa tietysti olla halkeamiakin. Sillä erotuksella nyt Viiviin kumminkin, että en suosittele syöksymään noiden teiden asvalttiin, pehmeys kumminkin puuttuu... 


Voi tietysti olla, että useimmat ajavat vähän pidemmällä kaarella lenkkejään kuin me tällä kertaa, mutta kurvailu ristiin rastiin Vihdin pikkuteitä oli meistä kivaa. Vähintäänkin jonkin reitin osiksi niitä kumminkin voi suositella. Toisaalta oheisessa kartassa suunnilleen kaikki pikkutiet kaikkialla ovat kohtalaisia tai hyviä mutkapätkiä, että sikäli tämä kaikki on taas kerran jonnin joutavaa jorinaa.

Seuraavana päivänä päätimme viettää uudelleen keskiviikkoa, koska muutkin tuntuivat niin tekevän. Toki se oli aika "main stream" ajattelua  ja toimintaa, mutta ainakin paikalle tuli Moto Guzzeja. Paikalle oli tulossa myös runsaita sateita, joten helteestä huolimatta tapaamisvisiitti jäi lyhyeksi ja suuntasimme pilvenpujottelulla kohti kotia.

Joka tapauksessa Syökerin tupaa voi suositella - sinne voi ajella niin monista suunnita ja monia reittejä. Tarjolla on lounasta, hampurilaista, kahvia lisukkeineen ja muuta sellaista sopuhintaan.

Keskiviikko1, joka muiden mielestä oli tiistai koko päivän:




Keskiviikko 2, jolloin myös viettivät keskiviikkoa:











Vihtijärveltä Ylimmäisen kautta ristiin rastiin Vihtiä:





Orgimorotus














Tervalammentie Ojakkalassa:








Espoon "kaupungissakin" on monia aivan pieniä maalaisteitä











maanantai 24. kesäkuuta 2013

Jokseenkin täydellinen päivä Hämeessä

Juhannus ei alkanut hyvin. Juhannusaaton ajelua oli kestänyt kymmenkunta kilometriä, kun Viivi II:n kaasuvaijerin vedot tulivat täyteen. Vaijeri poikki. Siinähän olimme lähellä Nikkilää upealla kelillä tien sivussa. Kukaan ei pysähtynyt kysymään tilannetta, mutta emme mekän apua kyllä huitoneet. Soittelimme toki sinne tänne apua udellen, mutta juhannusaattona sattuneesta syystä kaikilla oli kiireitä. Eräs naapurimme on onneksi hinausautoyrittäjä ja oli vielä kotona - kymmenen minuuttia myöhemmin olisi ollut juhannuksenvietossa hänkin. Viivi II kotiin ja sitten ihmettelemään, että näinkö menivät loistokelit hukkaan? Aattoilta meni toki mukavasti perheen kesken, mutta sitten...?

Eipä hätiä, ystävät auttavat - tai ainakin lainaavat joutilaan pyöränsä. Niinpä alle tuli jotain aivan muuta kuin Viivi II eli se oli kireä muoviluoti. Oli siinä hiukan totuttelemista, mutta melko äkkiä olimme ymmärtäneet toisemme. Tämä nainen on vähän tiukempaa lajia ja tykkää tulla piiskatuksi - sitten se tekee ihan mitä vaan. Niin, täsmennykseksi sen verran, että nyt ei siis puhuttu Viivistä vaan tästä sinisestä Kawasakista. 


Lauantai olikin sitten aika kostea keli päivällä, mutta sunnuntaina keli oli harvinaisen kohdallaan. Aiemmin meillä oli aina tapana ajella ja syödä jossakin, mutta viime aikoina aika useasti olemme päättäneet syödä Kirnu ja Maitolaiturissa ja sitten ajella jossain (on Tammelassa, esitelty jo aiemmin täällä). (Juu, pikkuisen tykkäämme paikasta... :D )


Tällä kertaa ajoreittimme kulki Klaukkala - Läyliäinen - Pilpala - Räyskälä - Porras - Tammela - Teuro - Pirttikoski - Iittala - Hattula - Aulanko - Janakkala - Hikiä - Ridasjärvi - Jokela - Järvenpää - Tuusula - Koti - Sauna. Aiemmin  on jo kuvattu reittejä Tammelaan ja Tammelasta, toisaalta Janakkalaa ja mainiota reittiä Hämeestä etelään on kuvattu aiemmin mm. tässä - siksi nyt kuvitus on linjalla Tammela - Teuro - Pirttikoski - Iittala - Hattula - Aulanko. (Katso myös kartat sivun lopussa)


Upeita teitä riittää Tammelasta eteenpäin - pohjoiseen kohti Teuroa ja sieltä Pirttikosken kautta Iittalaan. Iittalassa on tunnetusti niin lasitehtaan myymälää kuin suklaakauppaa kuin kulttuuri- ja taidenähtävää, Parolassa puolestaan on panssarimuseo ja Aulangolla on, no, Aulanko. Sen verran ehkä paluureitistä voi mainita, että Hämeenlinnasta kannattaa tulla etelään tietä 290, josta voi sitten mielihalujen mukaan poiketa vaikkapa kohti Ridasjärveä. Matkan varrelle osuu silloin myös Janakkala eli Suviranta, jota on esitelty tässä.



Tähän jäi Viivi II.
 

Tällaisen saimme käyttöömme:


Tammelassa Kirnu ja Maitolaiturissa Viiville olut ja tällä kertaa söimme "Päivän kala-annoksen" (taimenta) ja "Savukalalautasen" (tällä kertaa pari lohimedaljongia)








Rosvopaistiakin oli tarjolla, juuri muhinut valmiiksi!



Sitten Kohti Teuroa:




Teurossa ja edelleen kohti Pirttikoskea, josta Kalvolan kirkon kautta Iittalaan - josta Viivi ei saanut suklaamansikoita:
























Ööö, hups? Joko panoraamakuva meni hiukan pieleen, tai sitten rakennusmestarilla oli viivotin vinossa...
















Iittalasta kohti Parolaa ja Aulankoa:


























Aulangolla:
























Kartat (klikkaa isoiksi):
Tammelaan tieltä 132 Pilpalan, Räyskälän ja Portaan kautta

Tammelasta Iittalaan, Parolaan ja Aulangolle (ja Hkiin)