sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Norja 2024, osa 13: Havøysund - Norjanmeren Valhalla


Nordkapp ei oikeastaan ole totta. Oikeita äärilaidan paikkakuntia ovat pohjoisessa Honningsvåg (joka esiintyy tässä Pohjoiseen tutiin ajamaan - jutussa), Gamvik ja Mehanm (tässä Maailmanlopussa ei ole aikaa -jutussa), Berlevåg (tässä Ilmaston muutos Berlevågista Kaarasjoelle -jutussa), Båtsfjord (tässä Äärilaidalla kuolleetkin elävät -jutussa) - ne ovat oikeita eläviä paikkoja, Sitten tietysti Syltefjord - autiokylä, jossa on kovasti elämää. Ja tietysti legendaarinen Hamningberg, josta on tässä jutussa enemmän tietoa kuin missään muualla suomeksi.

Ja sitten on Havøysund. Se ei ole ihan ekana mielessä, kun joku ajaa pohjoiseen, mutta itse asiassa tie sinne on paljon kivempi ajaa kuin Nordkappiin, ja perillä on ihan oikea kaupunki. Se on kuin Coca-Cola, "aito asia ja paljon fiilistä". Tämä juttu antaa vinkin, josta kannattaa jonain kauniina päivänä ottaa vaari (kuten mummo häissään).

Kun E6:lla ajaa Tromsøstä kohti Altaa, niin pian isojen ylinopeussakkojen jälkeen saapuu Lyngenfjordille, jossa lautat keinuvat ja porot tuijottavat tiellä tai tien sivussa kuin vastapaistetut sisäfileet kermakastikkeella. Alta, "Finnmarkin metropoli”, tarjoaa nykyään kaupukipalvelujen ohella Tirpitzin haamun. Alta ei ole ollut Norjan vallan keskus, mutta sillä on ainutlaatuinen paikkansa saamelaiskulttuurissa, kalliokaiverruksissa ja toisen maailmansodan varjoissa.

Altassa on ollut oma Instagram jo 8000 vuotta sitten, ja viimeisimmät viestit ovat tulleet sinne joskus 2500 vuotta sitten, Nimittäin kalliomaalauksia on reilulla kädellä piirrelty. Koska siihen aikaan siellä oli lämmintä (huomattavasti lmpimämpää kuin nykyään, tunturitkin olivat puupeitteisiä), on piirroksissakin muun muassa karhuja hirvien, porojen ja shamaanien lisäksi.

Seuraavaksi Alta oli uutisissa 1942, kun paikalle tuli Hurtigrutenin sijasta Tirpitz-niminen risteilyalus. Se oli niin ylivoimainen ja mahtava, ettei sitä uskallettu käyttää oikein mihinkään. Se oli siis vähän kuin Bonk-yhtymän legendaariset Raba-Hiff-sarjan laitteet - eivät tee mitään, mutta niillä on voimakas läsnäolovaikutus... No, kun Tirpitziä pommitettiin Altassa, niin se siirrettiin käyttö- ja korjauskelvottomana vahvasti läsnäolovaikuttamaan Tromssaan, jossa se pommitettiin upoksiin.

Sitten heti perään vuosina 1979-81 Alta oli uutisissa. Siellä oli suoranainen kapina - Alta-joki meinattiin padota ja siinä sivussa olisi menyt jokuen saamelaiskylä ja porojen laidunnusreittejä. Satoja pidätettiin. Pato rakennettiin silti, mutta saamelaiset saivat sentään vähän oikeuksia lisää sekä näkyvyyttä.
Norja 2024:


Nykyään Altan eteläpuolella on Tirpitz-museo Kåfjordissa, jossa on kaikenlaista tavaraa tuohon venhoseen liittyen- Lisäksi on pienoismalleja, esineitä ja oikea Tallboy-kraateri (lähellä museota) ohi menneestä jättipommista. 

Tirpitz oli niin ylivoimainen taistelulaiva, ettei sitä raaskittu laittaa taisteluihin. Täysin ylivoimaiselle taistelijallehan olisi saattanut käydä huonosti. Tirpitz purjehtikin valmistuttuaan Alta-vuonoon ja pysyi siellä. Se ei oikeastaan tehnyt juuri mitään koko urallaan, mutta pelkkä Tirpitzin läsnäolo sai liitoutuneiden saattue PQ 17:n hajoamaan 1942, ja 2/3 aluksista upposi. Niiden uppoamiseen tosin vaikutti hiukan Saksan U-boot laivasto. Lopulta Tirpitz pelkäsi itsekin itseään niin, että se hinattiin Tromssaan, jossa se upposi, tai sitten se vain halusi identifioitua sukellusveneeksi. Siinä tosin hieman britit avustivat. Sen sukellettua siitä saatiin kuitenkin Norjan parasta rautaa yli 40 000 tonnia, eli varsin hyödyllinen kapine lopulta.

Norjanmeren Valhalla


Mutta päämäärä on nyt Havøysund, Måsøyn saaren kalastajakylä, jossa Norjanmeri kuulemma puhaltaa suolaa tankkiin ja ketjuihin. Ai iin, vanhassa Biimerissä tankki onkin alumiinia ja kardaanilla pyöritellään takapyörää, ei siis huolta. Toisaalta ei voi suositella silläkään ajamista mereen eli ehkä suolan aiheuttama riski matkatessa on varsin siedettävä. Nordkapp on turistirysä Jäämeren reunalla, mutta Havøysund on aitoa Norjanmerta.

Rv 889 eli Havøysundin maisematie on Norjanmeren syleilemä: karua kiveä ja suolaista tuulta. Havøysundin kalastajakylä elää turskalla, mytta turska ei elä Havøysundissa -  vaakunassa onkin kalastusgaffi. Naapurissa Nordkappissa Jäämeri alkaa sen itäpuolella, mutta Havøysundin Norjanmeri tuoksuu ja tuntuu samalta.

Havøysund on Norjanmeren sydän, jossa Nordkappin turistit unohtuvat. Siellä kalastetaan ja jalostetaan - etenkin tietenkin... kuivataan. Varmaan jo tässä vaiheessa aiempia juttuja lukeneet teitävät: tørrfisk.

Videolla Tromssa - Havøysund tuo tursitie onkin hyvin esillä, niin tietää vähän, mitä odottaa. Nordkapp oli turistikrääsää, Havøysund on Norjanmeren Valhalla. Tai ainakin tie sinne on.


Videot

Tromssa - Alta eikä mennä ihan suorinta tietä
Alta - Havøysund (varsinainen maisematie alkaa noin minuutin kohdalla)




Breidvik - Svensby


Tirpitz museo




Loistoristeilijämme Altan vuonossa. Kannaksen yläosassa on nykyään yhä pommikraateri näkyvissä ja maantie kulkee kannasta pitkin tunneliin ja tulee ulos Altaan. Tipitz-museo olisi kuvan oikeassa reunassa.




Pientä hapettumista havaittavissa kirjoituskoneessa, joka upposi Tirpitzin mukana pohjaan


Altan revontulten katedraali (norj. Nordlyskatedralen)



Alta on suosittu pysähdyspaikka


Tämän kuljettaja on varustautunut kaikkeen vararenkaita myöten



Havøysundin maisematie










Havøysund




Omaa aikaa 

Päällimmäisenä jäi Tromssan ja Altan väliltä tällä kertaa mieleen hyytävä meri ja jäätävät tunnelit. Tirpitz meni saman reitin toisinpäin - Altasta Tromssaan. Altassa huone korotettiin sviitiksi. Tilaa olisi ollut vaikka pienelle joukkueelle.


Yksinäinen tinasotamies mahtui nippa-nappa viettämää yön tällaisessakin kopissa.



__________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )




Lähettänyt klo 4 kommenttia
Tunnisteet: ,

tiistai 24. kesäkuuta 2025

Norja 2024, osa 12: Senjan sulot ja Tromssan trollit

Tromssasta, Pohjolan Pariisista, on kerrottu aiemminkin, joten voit virkistää muitiasi esimerkiksi tästä jutusta. Mutta nyt vähän lisää. Tromssa oli rajakaupunki norjalaisten ja saamelaisten välillä. Jo viikinkiaikana viikinkipäällikkö Othere sanoi olevansa kaikkein pohjoisimmassa asuva norjalainen. Sittemmin rajaa oli tarvetta korostaa tykeilläkin. Vuonna 1252 kuningas Haakon IV (ne ovat kaikki yleensä Haakoneita ja Olaveja, siinä misä Tanskassa paria poikkeusta lukuunottamatta aina Fredrikejä tai Kristianeja) perusti kylään kirkon. Kirkot kun olivat tykkien ohella kätevä tapa merkata alueita. Pohjoisen kautta läpi saamelaisten maan kun tuppasi tulemaan välillä vaihtoehtoiia verottajia eli novgorodilaisia. Samaa toteutettiin vielä 1869 Grense Jakobselvissä, jossa niin ikään piti kappelilla venäläisille muistuttaa, että missäpäin se raja oikeastaan on.

Senja puolestaan on se kaunis saari, josta kokeneet norjankävijät mielellään puhuvat ollakseen vähän parempia kuin ne, jotka ovat käyneet vain Lofooteilla ja luulevat nähneensä Norjan. Ja onhan Senja kaunis paikka, rauhallisempi kuin Lofootit. Tosin on siihen syynsä, miksi Lofootit on niin suosittu. Mutta ei ne molemmatkaan nähneenä vielä ole Norjaa nähnyt. Jos on hra Oma Ajan tapaan toistakymmentä vuotta viettänyt kesäisin päiviä, viikkoja ja kuukausia Norjassa, voi jo aika hyvällä rintaäänellä sanoa, ettei vielä ole nähnyt ollenkaan kaikkea Norjasta. Mutta sen voi sanoa, että kyllä Senjalla kannattaa käydä. Samanlaisia piikkipäisiä vuoria kuin Lofooteilla, mutta ei samalla tavalla turistiruuhkaisia ja tunnelmallisempia tunneleita (katso kuvat ja video!).

Jo muinaiset viikingit... 

...ja kivikautelaiset kutivat ja lisääntyivät Tromssassa turskien ohella. Tromssa ei ollut viikinkiaikana (800–1050) Lofoottien veroinen keskus, mutta saamelaiset ja norjalaiset elivät täällä rinta rinnan, kalastaen ja käyden kauppaa. Omaisuutta kertyi. 

Muistatko edellisestä jutusta Borga Eggumin eli Thorvald Svalbarðsonin mystisen, valtavan kulta-aarteen, jonka juuri Sinä voisit löytää? Paitsi ettet voi. Lähinnä siitä syystä, että sekä henkilö että aarre olivat keksittyjä juttuja. 

No, Tromssastapa oikeasti löytyvät kivikautisista ajoista peräisin olevat hautakummut eli Tønsnesin hautakummut. Kuten ennenkin kerrottu, mutta lukija ei kuitenkaan muista, niin Tromssan alueella oli ennen paljon lämpimämpää kuin nykyään. Siis huomattavasti lämpimämpää. Millaisia otsikoita silloin arvostetut asiajournalistiikan ammattilaiset olisivatkaan keksineet, kun "Käristyskupu" ja "Seksihelle" ja muut hienot ilmaisut niin lämpimille ajoille eivät olisi riittäneet?

Norja 2024:


Tønsnesissä hra Oma Aika etsi viikinkipäällikkö Bjørn Isbjørnsonin hautaa, jossa huhutaan olevan hopea-aarre. Hienot arkeologiset kaivaukset eli tarkemmin määriteltyinä kompastuminen prätkäsaappaissa mutaan tuotti tulokseksi vain turskanruodon, mutta toisaalta turskathan olivat selkeästi viikinkiajan bitcoineja, että loistelias tulos. Ei siitä ruodosta tosin Forexin rahanvaihtopisteessä saanut kruunuja tilalle.

Voi niitä hautakumpuja silti käydä vilaiemassa, vaikkei rikastuisikaan.

Vanhaan aikaan voi käydä tutustumassa Tromssan museossa, joka onkin täysin uudistunut edellisen käynnin jälkeen. Sieltä voi kysellä vaikka hyviä saamelaisloitsuja prätkän käynnistämiseen.

Tromssa on tunnettu monesta asiasta, mutta kovat äijät ovat siellä aina kovassa huudossa. Ensin viikingit, sitten Nansen ja Amundsen joskus ennen, ja nykymiehistä ilmeisesti kovin on tietenkin Max Høyde, jonka pelättyä nimeä näkee eri puolilla kaupunkia, etenkin hämärien tunneleiden ja porttikonkien liepeillä!

Tromsøn vanhin kapakka, Ølhallen (perustettu 1928), on prätkäjätkän ja -mimmin pakollinen pysäkki. Huhu kertoo, että kapakassa oli ennen jääkarhu, joka alkuillasta oli vielä täytetty jääkarju, mutta loppuillasta se jo joi olutta asiakkaiden kanssa. Liekö sittemmin kuollut maksakirroosiin, kun ei enää näy. Tai sitten se lähti pitkän illan päätteeksi vaeltamaan jonnekin, tai eläkkeelle. Ølhallenin olut on kuulemma myös loistavaa prätkän kiillottamiseen - lopputulos näyttää aamuyöstä tosi hyvältä! Myöhemmin aamulla ei ehkä tosin enää niin hyvältä. Vähän sama juttu siis kuin sen baarista mukaan lähteneen seuralaisen kanssa. Prätkä varmaan harmittaa silti enemmän?

Vuosi 1812 on toki tunnettu vain Tshaikovskin 1880 valmistuneen sävellyksen nimenä, mutta ihan sattumoisin vuonna 1812 myös sattui yhtä sun toista. Muuan tykkimies Napoleon hyökkäsi muutaman kaverin kanssa Venäjälle. Hauskana yhteensattumana silloinkin kanuunat jysähtelivät kuten tuossa sävellysteoksessakin. Vuonna 1812 Tromssa oli kauppakeskus, joka hyötyi Napoleonin sodista, kun britit ja ranskalaiset ostivat kuivakalaa. Yhä tänä päivänä voit hämärässä nähdä Napoleonin haamun ostamassa tørrfiskiä armeijalleen - mutta koska britit olivat jo ostaneet suurimman osan, armeija oli mälkäinen ja luultavasti siksi se lopulta hävisi.

Oma lukunsa olivat tietysti saksalaiset vierailullaan 1940-luvulla, mutta siitä on kerrottu aiemmin mm. tässä jutussa. Tirpitzistä voidaan kertoilla seuraavassa jutussa vaikka se Tromssassa muuttuikin sukellusveneeksi, mutta sitä ei kannata enää kalastella Tromssanlahdesta - sieltä saa vain turskaa.

Mutta vielä viimeisenä vinkkinä - jos historian ajankohdalla ei ole niin väliä, niin tietenkin Trolli-museo on hyvä. Siellä ei ihan tarkkaan osata sanoa, minä vuonna mikäkin trolli muuttui kiveksi tai teki muuta mainittavaa, mutta aikahan on suhteellista. Pääasia on, että uskot.

Tunnelmaan pääset esimerkiksi kuuntelemalla oikeaa trollimusiikkia aidolla soittemella Sissel Morken Gullordin esittämänä. Siinä jää Tshaikovski kakkoseksi! Tässä on video.

Tromssaan kannatta etelästä tultaessa ajaa Senjan kautta, tai poistua sitä kautta. Tällä videolla voit tutustua Senjaan, kun matkataan Lofooteilta  Senjan kautta Tromssaan. Kauniita maisemia ja uskomattomia tunneleita, mm. kuorma-auton kohtaminen ahtaassa tunnelissa! Hyvä myös muistaa, että vaikka lautalle on jonoa muutamankin vuoron ajaksi, prätkä mahtuu aina kyytiin eli aja sinne valmiiksi hollille äläkä jää jonoon - ottavat kyllä kyytiin.


Senja

Senja ei ole koskaan ollut Norjan historian ytimessä, mutta sillä on oma karhea charminsa viikinkien jäljiltä, kalastajakylien sitkeydestä ja muutamasta muusta jutusta. Senjan eli Norjan toiseksi suurimman saaren nimi juontaa kuulemma juurensa muinaisnorjan sanaan sundr ("toisistaan erotettu") tai Sandijōn ("hiekkainen saari"), viitaten sen repaleiseen, vuonojen pirstomaan rannikkoon. Tuo ensin mainittu ei kyllä tuo sanana yhtään Senjaa mieleen, mutta mitäpä siitä. Ei meistä kukaan jutun lopussa enää muista kumpaakaan?

Viikinkejä siellä oli jonkin verran pitkätaloissaan, mutta mikä on tarina sillä haudalla, joka ihan äskettäin sieltä löydettiin - haudassa oli pienessä viikinkiveneessä nainen ja pieni koira. Prätkällä Laukhellan ohi ajaessa tuntuikin siltä kuin jonkun viikinkinaisen henki seuraisi – ja koira haukkuisi perään. Todennäköisemmin se oli kyllä se hyytävä tuuli, joka ulvoi korvissa. Varmaan Björn Isbjørnson olisi tiennyt vastauksen, ellei hän olisi tähän blogiin tuulesta temmattu fiktiivinen hahmo.

Vaurautta alkoi tulla vasta 1600-luvulta alkaen, kun se kuuluisa tørrfisk muuttui arvotavaraksi Euroopassa. Turskaa huuleen ja maailma pelastuu, tai ainakin oma sielu... Mutta enemmän vaurautta toi lopulta öljy. Vaan eipä sekään Senjalla pahemmin näy, kun asukkaita on isolla saarella suunnilleen saman verran kuin HIFKin kotiotteluissa katsojia keskimäärin eli 7000-8000.

Mutta Senjan oikea suosio on tietysti se, kun siitä tuli Instagram-tähti - eli just se Lofootit-Senja -juttu, mikä hetki sitten selitettiin. Tavikset ovat käyneet vain Lofooteilla, mutta me vähän erityisemmät postaamme Senjaa. Blääh.

Mutta kyllä sinne kannattaa mennä ajelemaan ihan oikeastikin, ettei nyt taas joku tosikko ymmärrä tätä tekstiä väärin. Tai voiko näitä edes ymmärtää oikein vai onko syytä vain ymmärtää olla lukematta?

Käykää tsekkaamassa Silsandin lähistöllä, jos alueella on jo infoa tuosta hautalöydöstä! Tästä löydöstä ette nimittäin ole vielä lukeneet mistään muualta kuin tästä blogista... Hyödyllisten vinkkien ja omituisen tiedon aarreaitta/kaatopaikka.

18-metristä trollipatsasta Senjalla ei enää ole, jos meinasit sen vieressä prätkäsi kuvata. Eli jos olet siellä jo viimeiset viisi vuotta pyöräsi kanssa pyörinyt, niin luovuta vaan. Ei sitä enää ole. Mene sensijaan vaikka Hamn i Senjaan ja nauti kalakeittoa suuhun ja turkoosin meren hohdetta silmiisi. Onnistuu varmati paremmin.


Jos tämä on skeittirata, niin hyvällä vauhdilla voi päästä todella pitkälle. Alaspäin.


Pilviselläkin säällä Senja on kaunis. Vähän kuin kaunis nainen aamulla meikkien vähän rispaannuttua.




Kohtaamiset perinteisissä norjalaisissa tunneleissa voivat olla ikimuistoisia. Tuon pienen valkoisen viivan oikealle puolelle ei parane ajaa.


Perinteisissä tunneleissa vielä on ajatus, että ajoneuvossa on valot eli tunneleissa ei siis tarvitse olla. Joskus aiemmin ei ollut edes tämän vertaa...


Luvassa oli merenkäyntiä... käskettiin sitoa kiinni.


Ei nyt varsinaisesti silti myrskynnyt.


Taakse jäi Senja,



Tromssa



Kyvyelle liikenteelle on tilaa, sillä autoliikenne on suurelta osin tunneleissa kaupungin alla.



Tämän kioskin historia on merkittävä, oletettavasti tämä tulee pian UNESCOn suojelulistoille. Tästä kioskista nimittäin hra Oma Aika aikoinaan osti ensimmäisellä vierailullaan Tromssaan nakkisämpylän.





Taide voi olla hämärää.


Bergenistä ylöspäin joka satamassa voi nähdä Hurtigrutenin aluksia


Taide voi olla paljastavaa.




Trullimuseo








Hyvä, että annetaan kunnon ohjeet, miten toimia, jos kohtaa trullin. Siihen verrattuna on ilmeisesti pientä kohdata karhu, mutta pahintahan lehtien mukaan on kohdata valkoinen mies. 




Muuten vaan museo



Tämäntapaiset kaverit aloittivat maalaisuuden


Leikkisät liskot söivät varmastikin soijapihvejä


Astetta vanhemman sukupolven edustaja


Ilveksellä ja lampaalla on hauskoja pelihetkiä ja ruoanlaittoa yhdessä.



Oviaukko historiaan


Kristinusko korvasi viikinkijumalat - vai korvasiko... viikonpäivissä yhä viikinkien ja roomalaisten jumalat!



Altassa Elva -joen kohtalo oli aikoinaan iso kysymys



Saamelaiset tulivat ensin


Saksalaisilla hieman varomatonta avotulen käyttöä. Kuvaa olisi voinut täydentää Suomen puolelle...


Omaa aikaa Tromssassa

Kysyin tekoälyltä, mitä eroa on Lofooteilla ja Tromssalla - jos vaikka saisi juttuun siitä jotain näkökulmaa, Se kertoi liki jumalallisena ilmoituksena, että "Lofooteilla on turskaa, mutta Tromsøssä tuuli on suoraan napapiiriltä!”. Tämän syvällisen viisauden ja loistavan rinnastuksen avulla ei tavallinen motoristi päässyt kovit pitkälle, mutta onneksi vanha BMW kuljettaa kuskin ja tavaroiden lisäksi ajatuksia. Tromssassa hotelli päätti antaa pienen tasokorotuksen. Kyllä sitä tuollaisessakin hotellihuoneessa muutaman päivän vietti.





Näkymä hotellihuoneen parvekkeelta.


Hieman eroa vuosimalleissa.


Seura tekee kaltaisekseen


________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )

Lähettänyt klo 1 kommenttia
Tunnisteet: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)