Käsivarresta etelään... aina löytyy jotakin!

Palataanpa taas kesän reissuihin ja niiden vinkkeihin reiteistä ja paikoista. Norjasta siis palasimme Enontekiöön. Mutta mitä tehdä ja minne mennä Norjan jälkeen? Ei ainakaan etelään. Enontekiöllä Viivi päätti haluta Posiolle - ihan vain siksi, ettei siellä ole koskaan oltu ja kaikki paikat ovat osoittautuneet vierailun arvoisiksi... niin kävi Posiollakin. Sitä paitsi Posiolle kulkee hyvä reitti Enontekiöltä. Vihreällä tämän jutun reitti. Kartta oikein isona tästä linkistä Enontekiöltä reitti kulki vähän pienempiä teitä, kohtalaisessa vesisateessa, ja pieni muistutus: bensa-asemia ei pohjoisessa ole ihan joka kilometritolpalla. Kun sellainen tarpeeseen sitten löytyi, se olikin melkoinen monitoimi-ihme. Ei tarvitse olla ABC:n kokoinen, että kaikenlaista löytyy!  Pallas-Yllästuntureiden kansallispuiston kiersimme nimittäin itäpuolelta, sieltä Kittilän kautta Pyssykylään eli Sodankylään. Sieltä kohti Pelkosenniemeä ajaessamme osuimme upeaan kesäkahvilaan, jossa viehättävän emännän herkut maistuivat! Kemijärvi - Posio väli menikin sitten loppumatkan osalta sateessa. Onneksi tiellä olevat porojen pissa- ja kakkajäljet paljastivat, missä ne liikkuvat, ja nopeutta osattiin pudottaa: väistöt ja sivuutukset onnistuivat, vaikka Viivi sai kuitenkin yllätyksenä jo liki kosketusetäisyyden yhteen poroon. Posiolta löytyi hyvin persoonallinen pieni hotelli Lapin Satu, jota pitää venäläistaustainen perhe. Ehkä sieltä on peräisin asenne, että kaikki on aina järjestettävissä! Hotellin pizzat ovat paikkakuntalaisten suosiossa, mutta me tilasimme venäläismenulta ruokamme - tosin kun vieraita oli vähän, niin vaihtoehdot olivat todellisuudessa listaa suppeammat. Lopulta nimittäin ilmeni, että vain kaksi ruokalajia venäläislistalta oli saatavissa... No ne maistuivat kyllä hyvälle. Aamupalan ajankohdan sai sanoa itse - samoin kuin sen, mitä aamupalalla haluaisi! Hotelli on hiljattain uusittu ja huoneet ovat isoja ja mukavia. Huoneista pääsee terassille, terassilta järveen uimaan!  Posiolla olisi ollut markkinatkin, mutta oli kiire tutustumaan Ranuan eläinpuistoon - sielläkin motoristit otetaan avosylin vastaan. Meille osoitettiin pysäköintipaikat ihan portin vierestä! Ranua eläinpuistona onkin tasokas - eläimillä on isot tilat, etenkin suurpedoilla. Linnuista emme ole niin varmoja, miten ne sopivat häkkeihin. Ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka kaikkiaan! Mihin Ranualta? No Viivi halusi uida Kiiminkijoessa, joten suunnaksi Kiiminki! Sinne pääsee Ranualta tietä 924, mutta se on kovin suora - onneksi sen alapuolella menee vanha mutkikkaampi tie! Siitä tielle 849, jonka kunto on vähän vaihteleva. Sen varrelta löytyy Jääkärikämppä - paikka, jossa jääkärit taistelivat ensimmäisen kerran Suomen itsenäistymisen puolesta. Majalla on muuten enemmän hyttysiä kuin Lapissa poroja!  Yöpyminen ystävien luona, ja sitten takaisin itään, mutta siitä seuraavassa jutussa - tässä on ihan varmasti kylliksi kuvia...

Kesän 2017 loma-ajelut menivät säiden mukaan edes takaisin, ylös ja alas pomppien. Niin monia mielenkiintoisia paikkoja, että ne on parempi esitellä osissa. Kartalle merkityistä ajeluista on tai tulee juttua... vinkkejä, ideoita, ehdotuksia ja kokemuksia! Aiemmin tuli jo juttu "Iisalmi ja hotellilaiva Wuoksi", kuinka kivaa oli kesämekossa rannalla ja muualla,  Ahvenanmaasta tuli jo kaksi juttua eli huikea "Cruising" ja "Ahvenanmaa on eri maa". Omaan mieleen huipennus oli tietenkin Norja - jos se on uskonto, minä liityn siihen! Lisää juttuja on tulossa paljon Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta rajaseutuineen ja Möhköineen Jo ennen lomaa oli tietenkin monenlaista juttua, paikkaa ja kuvaa, mm. Syitä ja seurauksia Hämeestä Turun kautta saaristo... Jo Karjalan kunnailla lehtii puu... Jokivarressa kurveja, maisemia ja herkkuja

Enontekiöltä Kittilän, Sodankylän ja Kemijärven kautta Posiolle

Ensin alkaa sataa, sitten Kittilässä alkoi paistaa, ja paistetta riitti Kemijärvelle saakka. Sitten loppumatka sateessa Posiolle

Reitti animoituna

Autton kauppa ja huoltoasema - juuri siellä, missä sitä kaivattiin! 

 Kittilästä eteenpäin oli loistava keli!

Porokin osasi kävellä tien vasenta reunaa, kuten aina kaikkia opetetaan... 

 Mahtava kesäkahvila Sodankylän ja Pelkosenniemen välillä

Pelkosenniemellä on muitakin veistoksia kuin Andy McCoyn patsas 

 Sitten Maaninkavaaran jälkeen alkoi sataa uudelleen - onneksi Posiolle oli enää alle 50 000 ilometriä

Ranuan eläinpuisto

 Posiolta Ranualle menee hyvä tie 941

 

"Ziigatkaa, mä osaa seistä yhdellä räpylällä!" 

 Tämä ei ole töpöhäntäinen kettu vaan vuorisusi

Ranualta Kiiminkiin

Ranuan jälkeen Nuupaksesta tielle 924, mutta kannattaa heti alun jälkeen mennä sen eteläpuolella olevalle pikkutielle - se on paljon hauskempi! Mutkaisempikin kuin näissä kuvissa. 

 Tieltä 849 poikkesimme katsomaan palan suomalaista historiaa eli Jääkärikämpälle. Ilmeisesti itsenäisyyden ensitaistelun jälken mökin ovat asuttaneet hyttyset, jotka ovat lisääntyneet hyvin menestyksellisesti...  Hiekkatietä oli vain muutama kilometri.

Kiimingissä ystävien luona  

Omaa Aikaa Posiolla Lapin Satu -hotellissa

Lapin Satu on saanut booking.comissa vierailta oikein hyvät arvostelut, ja pienine puutteineenkin se oli oikeastikin miellyttävä paikka, jos hakee rauhallisuutta järven rannalta eikä kaupungin sykettä. Perinteiseen venäläiseen tapaan kaikki on järjestettävissä!

Pizza-menu oli runsas ja paikallisten keskuudessa ilmeisen suosittu, muu menu oli suppeampi, kun vieraita oli sillä hetkellä aika vähän. Hyvää oli!

Uiminenkin mahdollista