Eläimellistä menoa ja poliiseja Ähtärissä eli Jyväskylän toinen visiitti

Viivi ihastui kovasti Jyväskylään ja herra Oma Ajalle puolestaan on liki yhdentekevää, minne ajaa, kunhan ajaa. Silloinkin kun se ei ole oikein viisasta. Siispä uudelleen pikaisesti Jyväskylään (edellinen vierailu tässä). Eläinrakkaana Viivi halusi mennä samalla Ähtärin eläinpuistoon. Jyväskylään ajoimme tällä kertaa tutuinta reittiä Pulkkilanharjun ja Sysmän kautta Korpilahden suuntaan, mikä onkin yksi valtakunnan kauneimpia reittejä. 

Tällä kertaa kipsikätinen herra Oma Aika ajoi ja Viivi keskittyi kuvailemaan reittiä tarakkaharakkana - Viivi oli saanut sateessa ajamisesta annoksensa hetkeksi täyteen. Jyväskylässä tapasimme useitakin VVM:n edustajia, söimme, joimme ja ajelimme bussilla ympäri Jyväskylää. Kyllä vain, bussilla. Paikallisbussilla.

Ähtäriin päätimme ajaa tietenkin pikkuteitä eli reitti oli mennessä Uuraisten kautta Saarijärvelle, josta sitten kohti Ähtäriä tietä 633. Virhe. Siinä oli 13 kilometriä revitty palasiksi ja oli parhaimmillaan huonoa soratietä, huonoimmillaan täyttä kuulalaakeria. Mikä hiton järki on repiä tolkuton matka asvalttia pois kerralla ja sitten alkaa sitä päällystämään pienissä palasissa? Miksei revitä tänään auki se pätkä mikä huomenna päällystetään? No, takaisin kierrettiin sitten Soinin ja Karstulan kautta ja se oli ihan kiva reitti.

Ähtärin eläinmuseossa oli myös poliisilla näyttely, joka kohdistui etenkin mopoikäisiin. Seurasimme joitakin keskusteluja ja ainakin muutamaan moponuoreen juttelut taisivat tehdä vaikutuksen. Tuntuivat ymmärtävän, ettei esimerkiksi esillä olleen rutatun mopon jarruilla 82 km/h kulkeva mopo pysähtyisi millään kunnolla.

Takaisin pääkaupunkiseudulle oikaisimme Tampereen-Ylöjärven kautta. Matkalle osui myös Jämsän tienoilla oleva Suomen suurin lelumuseo, mutta emmehän me sinne päässeet, koska se on auki vain 12-16. Kuinka on ajateltu, että esimerkiksi työssä käyvät ikinä voisivat siellä vierailla?

Länkipohjan tie kohti Eräjärveä ja Orivettä on mahtava mutkatie, mutta tällä kertaa koukkasimme myön Längelmäen kirkonkylän kautta. 
Ylöjärveltä pääsee mutkateitä Kievarin Kirnuun, jonne tietenkin menimme syömään. Tosin sinne nyt on mutkateitä kaikista ilmansuunnista. 
Ihme kyllä, emme lopulta joutuneet juurikaan ajamaan sateessa koko reissulla. Se on tänä kesänä outoa ja harvinaista herkkua.

Kartassa on harmaalla edellinen reitti Jyväskylään ja mustalla tämä viimeisin.

Pulkkilanharjulta Sysmän ja Korpilahden kautta Jyväskylään

Jyväskylästä Uuraisten ja Saarijärven kautta Ähtäriin

Ähtärin elänpuisto

Ähtäristä Soinin ja Karstulan kautta Saarijärvelle ja edelleen Uuraisten kautta Jyväskylään

Jyväskylästä Säynätsalon ja Längelmäen kautta Orivedelle ja edelleen Tampereelle/Ylöjärvelle

Ylöjärveltä Toijalan ja Pirttikosken kautta Portaaseen Kievarin Kirnuun

   

Jyväskylässä tapasimme mm. VVM:n jäseniä ja täydellisen jäätelöannoksen.

VVM kuljettaa

VVM opastaa

Edellinen vierailu kuvineen on tässä.

x