Kurveja (etsimässä) Vaasan suunnalla

Helsingissä oli maanantaina pilvistä ja tihkuista, ei ole tämä huhtikuu viimevuotisen veroinen. Säähenkilöiden mukaan Vaasassa oli aurinkoista koko päivän. Iltapäivällä otimme siis ex tempore suunnaksi Vaasan, se kun on kumminkin ihan naapurissa, viitisen tuntia vain matkaa. Ja tietenkin siellä perillä sitten satoi mukavasti.

Kolmostietä emme edes ajatelleet vaihtoehtona, ja Kakkostiekin on super tylsä. Päätimme kuitenkin mennä sitä osan matkaa, mutta koukkia sen vieressä kulkevia pienempiä teitä. Esimerkiksi koukkaus Vuotinaisen kautta on hyvä - kivaa mutkaa ja lähes koko ajan mennään järven viertä tai kahden välissä. Samoin Punkalaitumen kautta kannattaa aina ajaa.

Vuotinainen:

Punkalaidun:

Mutta sitten Sastamalasta 44:sta kohti Vaasaa... Pohjanmaan lähestyessä maasto käy yhä tasaisemmaksi ja tie suoremmaksi - ja tylsemmäksi. Moni saattaa kuvitella pohoojalaasia totisiksi, mutta kaikkea muuta - huumorimiehiä ovat. Esimerkiksi reittivinkkien suhteen. Paikallisten motoristien mutkapätkäsuositukset mielessä koukkasimme Kauhajoelta tielle 685. Oikea motoristin unelma, kuten pääsääntöisesti muutkin koetut Pohjanmaan tiet: jos pitää nopeutena tikkari+40km/h, niin tiet ovat pääsääntöisesti yhä tylsiä... suoraa, suoraa, ja muutama loiva kurvi niitä yhdistämässä. 

Paikallinen mutkapätkä

Takaisin tullessa ajoimme tien 687, jota oikein Motoristin tiekartastossa suositellaan - ja totta tosiaan, Laihia - Jurva välillä olikin 3-4 kurvia, mikäli piti riittävää nopeutta yllä! Luonnollisesti näistä kurveista, joihin ei tarvinnut edes vanhalla matkalehmällä hidastaa tikkari+20-40km/h vauhdeista lainkaan, varoitettiin oikein erikseen... :D

Loppuosa 687:aa edustikin pohoojalaasta huumoria, eli laitetaan kymmenen kilometriä suoraa, ja sitten varoitetaan kurvista - joka on tietenkin loiva... Mutta meille kerrottiinkin, että sielläpä on tilaa tehdä suoria teitä! Niin kai se sitten on... No Botniaringillä ainakin olisi kurveja!

Mielessä kävi, että mikä olisi sopivin pyörä noille teille - kenties joku iso Custom, kun mutkaominaisuuksista ei ole väliä? Tai joku tupla-Äksä, Busa tai iso Zetori, joiden 300 km/h huipuilla normisuorasta selviäisi ehkä puolessa tunnissa? ;)

No, meille kyllä vakuuteltiin myöhemmin, että olimme väärillä teillä, että kyllä kunnon kurveja löytyy. Seuraavan kerran tutustumme sitten niihin, jos löydämme ne! :D

KARTTA:  (varoitus, iso tiedosto, korkea resoluutio - avaa erilliseen ikkunaan TÄSTÄ!)

Suosittelemme silti Vaasaa!

No emmekö sitten suosittele menemään Vaasan seutuville, kun tiet ovat tylsiä? No kyllä todella suosittelemme! Siellä on Suomen aurinkoisin sää, noin keskimäärin. Tosin luvatun auringon sijasta se oli ainoa paikka, jossa jouduimme kunnon sateeseen. Toinen syy lähteä on automuseo, jonka mekin melkein nyt näimme, kun se aukeaa sentään jo kesällä. Kolmas syy on vaikkapa Vanha Vaasa, jossa komeita raunioita. Neljäs syy voisi olla vaikkapa Raippaluodon silta, jonka aiemmin olemme esitelleet tämän pidemmän reissun loppupuolella. Vaasaan on paljon syitä mennä, ja ihmiset olivat todella mukavia! Lisäksi Vaasassa kyllä oli kurveja kuvattaviksi... ;)

Vaasassa voi viihtyä monin tavoin, ja kenties palata ihan väsyneenä hotelliin sänkyyn vaatteet päällä seuraavan päivän ajoa odottelemaan. Varokaa kuitenkin nahka-allergiaa - jos herää aamulla nahkakengät jalassa sängystä, saattaa pää olla kipeä. Kyseessä on luultavasti nahka-allergia... ;) 

Reitiksi suosittelemme kuitenkin rantateitä, jotka ovat leppoisen kauniita - kartassa vihreällä - se siis aiemmin esitelty (ja kuten sanottu, jutun loppupuolella). 

Tampereelle

Takaisin ajoimme ennestään tuttuja melkein mutkaisia teitä Karijoen ja Isojoen kautta. Kunnon mutkateitä löytyy sitten Kankaanpään jälkeen, jos koukkaa pikkuteitä Jämijärven suuntaan. Kolmostie on niin tylsä kuin päätiet tapaavat olla, mutta sitä pääsi nopeasti Tampereelle, jossa söimme Näsineulassa - siellä on muuten todella hyvä ruoka ja äärimmäisen asiakasystävällinen palvelu! Maisemia ei ehkä tarvitse erikseen edes mainita. 

   

 

Vaasassa