Kullalle kultaa eli vanhan Honda Monkeyn herääminen uudelleen henkiin

Kun tuon Viivi II:n suuren koneremontin tiimoilta tuli PrätkäPajassa asioitua, niin LEQ tuli maininneeksi Monkeynsa. Hienosta spesiaali-Monkeystä tuli Hra Oma Ajan mieleen, kuinka oli joskus kuullut, että Viivi aikoinaan saatuaan ajokortin oli jättänyt Monkeynsa niille sijoilleen, mutta että se olisi sukulaisen tallissa yhä olemassa. Josko se on yhä olemassa, josko sen kunnostuttaisi Viiville yllätyslahjaksi? 

LEQ ilmoitti, että kiinamopoja he eivät korjaa, mutta Monkeyt tietenkin! Siitä Hra Oma Aika soittamaan, että vieläkö se Monkey on siellä tallissa. Siellähän se oli, yli 20 vuoden aikana surkean näköiseksi hapristuneena, mutta tallessa. Hra Oma Aika vei sen oitis auton takakontissa PrätkäPajaan ihmeteltäväksi.
- Laitetaan se heti käyntiin, sanoi LEQ silmin nähden innostuneena.
- Hei, se on seissyt sellaisenaan yli 20 vuotta, ei se lähde käyntiin, sanoi Hra Oma Aika viisaana.
- Totta kai se lähtee käyntiin, sehän on Honda, vastasi LEQ samalla kun oli jo irrottamassa tankkia.

Letkusta polttoainetta suoraan kaasuttimeen - ja toisella polkaisulla vanha Monkey käynnistyi ja jäi käyntiin! Siitä sitten suunnittelemaan, mitä tehdään. Samana iltana tuli Hra Oma Ajalle jo viesti, että pienen pihakoeajon perusteella Monkey toimii kaikin puolin, puristuksetkin on koneesta mitattu ja hyviksi havaittu eli ei tehdä koneremppaa turhaan vaan säästetään kustannuksissa.

Hra Oma Ajan ajatus oli, että maalautetaan Monkey samoihin väreihin kuin Viivi II, mutta LEQlla oli parempi idea - tilataan Australiasta kultainen osasarja, idealla "Kullalle kultaa". No, näin tehtiin ja erinäisten mutkikkaiden episodien jälkeen kultaiset osat lopulta saatiin ajoissa Suomeen ja asennukseen (kulta ei muuten ole maalia vaan ne on jotenkin kromattu kullanvärisiksi - messinkiä? EDIT: Se on kultaa). PrätkäPaja maalasi koneen mustaksi ja kunnosti muita osia ulkoasultaan kuntoon ja lopputulemana on jossain määrin replica Hondan vuonna 1996 tekemästä Gold Special Honda Monkey Z50J, mutta ei kuitenkaan tarkasti. Järki ja raha pidettiin koko ajan mielessä ja idean hienouden ja ajatuksen kauneuden takia moni teki tätä työtä talkoona.

Kun mopo on hylätty ja poistettu käytöstä 80-luvun loppupuolella, ei se ole missään rekisterissäkään tallella. Mopojen rekisteröinti alkoi vasta 1995 eli edessä oli rekisteröintikatsastus ja rekisteröinti. Siinäpä tuli Hra Oma Ajalla pulmaa muutamankin vakuutusyhtiön kanssa - he kun eivät voi antaa vakuutusta ilman rekisteritunnusta, ja rekisteröintiä taasen ei voi tehdä ilman vakuutusta... No, onneksi löytyi firma, joka myönsi vakuutuksen rekisteröimättömälle mopolle ja jolle sopi, että lasku lähetetään työpaikkaan - ettei Viivi mistään saa aavistustakaan tästä projektista... Katsastus Tattarisuon autokatsastuksessa sujui ongelmitta, PrätkäPaja oli tehnyt hyvää työtä ja Monkeyn omistusselvitykset oli helppo tehdä: alkuperäinen luovutustodistus 80-luvulta oli tallessa ja sen koommin ei muutoksia omistajuudessa ollut tapahtunut. Kilvet ja paperit taskussa Hra Oma Aika ajoi virallisesti uudelleensyntyneen Monkeyn piiloon sukulaisen talliin, jonka viereisessä tallissa se oli sen yli 20 vuotta odottanut unohdettuna. 

Lopputulos on todella onnistunut ja tippa tuli Viivin silmään, kun täytenä yllätyksenä äitienpäivän aamuna oman uudelleen henkiin heränneen vanhan moponsa sai  (pienellä juonella Viivi saatiin sukulaisen tallille). 
- Se on mun Monkey, olivat ainoat sanat, jotka Viivi hetkeen suustaan sai.

Pientä säätöä Monkey vielä kaipaa, jotta se olisi uudenveroinen, mutta kaunis ja toimiva se on jo nyt. Viivi sanoi, että se pitää sitoa kiinni, ettei Monkey enää koskaan unohdu ja katoa. 

Erityiset kiitokset tästä projektista Allelle ja Lekalle, jotka olivat mopon tallessa pitäneet kaikkine papereineen, sekä LEQlle, joka projektin lopputuloksen suunnitteli ja toteutti porukkansa kanssa. Hra Oma Ajan oma osuus oli hyvin pieni, mutta Hra Oma Ajan ajatusmaailma oli tietysti se pieni liekki projektissa: että kaikki saavat elää, myös pienet vanhat Monkeyt. 

 - - - - - 

Sitten kuvat - uskokaa tai älkää, vaikka Hra Oma Aika kaikki puuhat aina kuvaa, niin ei ottanut projektivaiheisesta Monkeysta ainuttakaan kunnon kuvaa! Pajalla onneksi ottivat pari kuvaa, mutta valitettavasti pintojen heikko kunto ei niistä kovin hyvin erotu. 

LEQn Monkey

Lähtökohta oli kovasti hapettunut

PrätkäPajassa valmiina katsastukseen

Katsastuskonttorilla

Katsastusmies

Äitienpäivän aamu: