Moottoripyöräonnettomuudet 1922-2017

Lukuja päivitetty viimeksi 6/2018!

Suhteellisesti ottaen kuolemantapaukset ovat vähentyneet todella paljon, kun huomioi moottoripyörien miltei räjähdysmäisen lisääntymisen 2000-luvulla.  
Tätä juttua päivitetään vuosittain!


Moottoripyörien lukumäärä

Klikkaa kuva suuremmaksi! Kuviossa punaisella yli 125-kuutioisten osuus niiltä vuosilta, joilta tieto oli saatavissa, sinisellä kaikki moottoripyörät yhteensä.

Rekisterissä olevien moottoripyörien lukumäärä vuodesta 1922 vuoteen 2017 kertoo mielenkiintoisia asioita. Sodan jälkeen vaurastumisen myötä niiden lukumäärä kasvoi hurjaa vauhtia 60-luvun alkuun, mutta autojen maahantuonnin vapautuessa 62 alkoi moottoripyörien suosio hiljalleen hiipua. Huippuvuonna 1961 moottoripyöriä oli rekisterissä 109 496, mutta vuonna 1970 enää 43 403.

Tällä tasolla pyörien lukumäärä pysyi seuraavat kymmenen vuotta, kunnes 80-luvulla niiden määrä alkoi taas hiljalleen nousta. Vuonna 1991 pyöriä oli jo 62 287, mutta varsinainen räjähdys tapahtui vuosituhannen vaihtuessa. 2001 prätkiä oli rekisterissä huikeat 102 811, mutta se ei ole mitään tähän päivään verrattuna: 2017 moottoripyöriä oli rekisterissä 269 729 - huomattava muutos liikennekäytössä olevien suhteen tapahtui kuitenkin omistusverosuunnitelmien takia 2016 lopussa, jolloin liikennekäytöstä poistettiin noin 100 000 pyörää eli liikennekäytössä oli vuoden lopussa enää 167 658 pyörää. 2017 liikennekäytössä oli 157 476 moottoripyörää.

Merkille pantavaa on myös, että 80-luvun lopulle asti yli 125-kuutioisten lukumäärä oli suunnilleen puolet kaikista moottoripyöristä, mutta niiden suhteellisen osuus on kasvanut koko ajan ja 2000-luvun alusta eteenpäin piikkiä isompia pyöriä oli liki 80 % kaikista moottoripyöristä. 


Kuolema niittää satoaan

Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tilastojen laskeminen ja tutkiminen on vähän masentavaa puuhaa, mutta iloinenkin asia löytyi. 

2000-luvulla kuolemantapausten määrä on ollut yleensä 20-30 kieppeissä, poikkeuksina vuoden 2008 33 ja vuoden 2010 jälkeen yleensä alle 10. 

Loukkaantumisten määrä on sekin laskussa.  
Päivitys 2013: Vuonna 2012 pyöriä 231 604, loukkaantuneita 506 (vakavasti 0?!), kuolleita 21.
Päivitys 2014: Vuonna 2013 pyöriä rekisterissä 251 525, loukkaantuneita 504 (vakavasti 0?!), kuolleita 24. 

Päivitys 2015: Vuonna 2014 pyöriä rekisterissä 257 094, loukkaantuneita 495 (vakavasti 75), kuolleita 16.
Päivitys 2016: Vuonna 2015 pyöriä rekisterissä n. 260 000, loukkaantuneita 487 (vakavasti 60), kuolleita 20.
Päivitys 2017: Vuonna 2016 pyöriä rekisterissä n. 264 186 (liikennekäytössä 31.12.2016 167 658), loukkaantuneita 426 (vakavasti 67), kuolleita 16.
Päivitys 2018: Vuonna 2017 pyöriä rekisterissä n. 269 729 (liikennekäytössä 31.12.2017 157 476), loukkaantuneita 392 (vakavasti 0!?), kuolleita 12.

Vuoden 2015 luvuissa lienee myös Hra Oma Ajan kaatuminen, jossa muutama luu katkesi.

Tilastollisesti moottoripyöräilyn turvallisuus on vuosikymmenten saatossa parantunut merkittävästi, vaikka vaihtelua on runsaasti. 2000-luvulla kuolemantapaukset suhteessa moottoripyörien lukumäärään ovat vähentyneet. Vuosittainen vaihtelu on suurta, koska tilastollisesti merkittäviä tuloksia ei niin helposti saa suhteellisen pienestä aineistosta (onneksi!). Hyvä huomata myös ylipäätään ajoneuvojen määrän ja liikenteen lisääntyminen.

Kuolemantapauksia 100 000 rekisterissä olevaa moottoripyörää kohti eli kuolemantapausten määrän suhteellinen vertailu vuosittain:

1975	103,9
1976	78,8
1977	28,9
1978	25,5
1979	21,0
1980	23,1
1981	49,9
1982	26,2
1983	48,0
1984	30,1
1985	51,2
1986	47,8
1987	7,1
1988	46,2
1989	52,3
1990	48,2
1991	49,8
1992	31,3
1993	17,2
1994	15,5
1995	20,0
1996	22,6
1997	14,6
1998	12,4
1999	16,24
2000	11,04
2001	13,64
2002	17,24
2003	17,74
2004	14,04
2005	19,2
2006	13,9
2007	15,9
2008	16,1
2009	12,3
2010	7,1
2011 2012	11,61 9,1
2013 2014	9,5 6,2
2015	7,7
2016/rekisterissä	6,1
2016/liikennekäytössä 2017/rekisterissä 2017/liikennekäytössä	9,6 4,4 7,6

Yllä oleva taulukko: Vuoden 2016 loppuun mennessä poistettiin omistusveron pelossa noin 100 000 moottoripyörää liikennekäytöstä, siksi taulukkoon otettiin uusi vertailuluku. Vertailukelpoisen luvun mukaan kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat edelleen vähentyneet.

Taulukko 2012:

	Kuolleet	Loukkaantuneet
0. Samat ajosuunnat (ajo suoraan)	1	64
1. Samat ajosuunnat (ajo kääntyen)	3	38
2. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan)	2	12
3. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	36
4. Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan)	1	41
5. Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	54
6. Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä)	.	1
7. Jalankulkijaonnettomuus (muualla)	.	1
8. Tieltä suistuminen	11	169
9. Muu onnettomuus	1	100

Taulukko 2013

	Kuolleet	Loukkaantuneet
0. Samat ajosuunnat (ajo suoraan)	0	94
1. Samat ajosuunnat (ajo kääntyen)	3	37
2. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan)	1	23
3. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen)	2	42
4. Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan)	1	42
5. Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen)	4	46
6. Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä)	0	3
7. Jalankulkijaonnettomuus (muualla)	0	0
8. Tieltä suistuminen	10	141
9. Muu onnettomuus	3	76

Taulukko 2014

	Kuolleet	Loukkaantuneet
0. Samat ajosuunnat (ajo suoraan)	2	65
1. Samat ajosuunnat (ajo kääntyen)	0	38
2. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan)	2	22
3. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen)	2	42
4. Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan)	1	34
5. Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen)	0	40
6. Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä)	0	3
7. Jalankulkijaonnettomuus (muualla)	0	1
8. Tieltä suistuminen	7	156
9. Muu onnettomuus	2	94

Taulukko 2015

	Kuolleet	Loukkaantuneet
0. Samat ajosuunnat (ajo suoraan)	3	63
1. Samat ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	40
2. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan)	3	18
3. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen)	4	36
4. Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan)	0	40
5. Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	49
6. Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä)	0	0
7. Jalankulkijaonnettomuus (muualla)	0	1
8. Tieltä suistuminen	(35 %) 7	166
9. Muu onnettomuus	1	94

Taulukko 2016

	Kuolleet	Vakavasti loukkaantuneet
0. Samat ajosuunnat (ajo suoraan)	1	6
1. Samat ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	3
2. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan)	2	6
3. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen)	2	12
4. Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan)	1	1
5. Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen)	0	5
6. Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä)	0	0
7. Jalankulkijaonnettomuus (muualla)	0	0
8. Tieltä suistuminen	(38 %) 6	26
9. Muu onnettomuus	3	8

(Loukkaantuneita kaikkiaan 428)

Taulukko 2017

	Kuolleet	Vakavasti loukkaantuneet
0. Samat ajosuunnat (ajo suoraan)	1	0
1. Samat ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	0
2. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan)	1	0
3. Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen)	0	0
4. Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan)	1	0
5. Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen)	1	0
6. Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä)	0	0
7. Jalankulkijaonnettomuus (muualla)	0	0
8. Tieltä suistuminen	(33 %) 4	0
9. Muu onnettomuus	1	0

(Loukkaantunita kaikkiaan 392)

Ikäryhmissä korostuu  toisaalta kevari-ikäisten osuus, toisaalta iän mukanaan tuoma rauhoittuminen - jos 18-24 -vuotiaiden matalampi osuus johtuu heidän vähäisemmästä määrästään motoristeina?

Kuka kuolee ja miksi

Vastaus ei enää kuulu, että teini piikillä, vaan usein keski-ikäinen (tai ainakin selkeästi aikuinen) mies isolla pyörällä ja ihan omatoimisesti itse itseään komentaen menettää pyöränsä hallinnan tilanteeseen liian suurella nopeudella. Ylivoimaisesti yleisin tapaus on tieltä suistuminen!

Kuten jo aiemmin kirjoitettu otsikolla Suistuminen tieltä liikenneympyrässä, suuri osa moottoripyöräkuolemista on jokseenkin järjettömiä - usein teho ja voima sumentavat hetkeksi järjen. 

Tosin teinien loukkaantumiset ovat sen verran yleisiä, että ehkä leikitään ja näytetään paljonkin, mutta nopeudet onneksi pienempiä kuin tehokkailla pyörillä. 

Erityinen riski on 25-44 -vuotiailla, sen jälkeen alkaa malttia tulla miehillekin? Tämä porukka on erityisen hyvä ihan itse aiheuttamaan onnettomuutensa, vanhemmilla ikäpolvilla alkaa olla jo vähän enemmän vastapuolena koettuja kuolemantapauksia eli tyypillisesti joku vastaantuleva auto kääntää eteen. Yleisesti voi kyllä havaita, että mitä nuorempi kuski, sitä suurempi on osuus olla aiheuttajana onnettomuuksissa, mutta valitettavasti ylipäätään moottoripyöräilijä on itse aiheuttajana suurimmassa osassa tapauksia kaikissa ikäluokissa.

Jo 90-luvulla tehty tutkimus antoi viitteitä, että iskutilavuuden kasvu lisää riskiä ja jo silloin tyypillinen tapaus oli hallinnan menetys suurella nopeudella tai temppuillessa, mutta eräät piirteet ovat korostuneet 2000-luvulla. Tilastot siis puhuvat tylyä kieltä - jos tehoa on, sitä tekee mieli käyttää? Miten paljon alla olevan pyörän luonne ja tehot yllyttävät kokeilemaan väärissäkin paikoissa? Oletettavasti nimittäin tehoihin mieltyneempi ostaa herkemmin supertehokkaan sporttipyörän kuin vaikkapa keskikokoisen, pienen tai muutoin vähemmän tehokkaan pyörän. Vika ei siis ole pyörän.

Vakuutusmaksun suuruus kertoo korvausmaksujen suuruudesta ja korvattavien onnettomuuksien määrästä: uudet tehokkaat sporttipyörät ovat kalliita vakuutuksiltaan ja esimerkiksi vanhat prätkät ovat halpoja. Museopyöristä nyt puhumattakaan.

Ajokorttiuudistuksen ja tehorajoitusten vaikutus näkyi jo 90-luvulla - kun moottoripyörä vaatii oman ajokortin eikä autokortti enää tuonut mukanaan automaattisesti A:ta ja nuorempien kuljettajien tehoja rajattiin, vähenivät onnettomuudet nuorimmissa ikäluokissa. Ehkäpä koulutuksella on siis merkitystä ajotaitoon, asenteisiin ja ajotapaan... ja käytettävissä olevalla teholla suhteessa taitoihin ja asenteisiin. Myös hra Oma Aika joutui miettimään asenteitaan uusiksi kaatumisensa jälkeen...